Pellon pinnalta ja pintaa syvemmältä Kainuussa

Kainuussa järjestettiin kuluneella viikolla nurmitiloilla kaksi kasvustohavaintotilaisuutta. Toinen pidettiin Sotkamossa ja toinen Vaalassa. Molempiin tilaisuuksiin osallistui noin 40 viljelijää.

Tilaisuuksissa perehdyttiin nurmilohkojen kasvustoihin, kasvilaji- ja lajikevalintoihin sekä siihen, miten seosten kasvit käyttävät hyödykseen koko kasvualustan sekä maanpäällisen kasvutilan. Juuriston kunto ja rakenne kertovat paljon kasvien ravinteiden ja vedenottokyvystä. Apiloiden juurinystyröistä voidaan arvioida biologista typensidontaa. Lierojen lannan määrää ihmeteltiin peltojen pinnalla.

Muokkauskerroksen rakenteesta voidaan päätellä monia kasvien hyvinvointiin liittyviä asioita. Mm. mururakenne, multavuus, lierojen määrä ja maan haju ilmentävät kasvualustan kuntoa. Kasveja, juuristoa ja maata tarkasteltiin porukalla. Ravinteiden tasapainoinen antaminen ja otto puhututti väkeä.

Kasvustokäynneillä perehdyttiin myös lohkokohtaisten satomäärien mittaamiseen. Välineiksi riittävät esim. neljännesneliömetrin mittakehä, sakset ja kalavaaka. Mittakehä heitetään neljään satunnaisesti valittuun paikkaan ja leikataan kehän sisällä oleva kasvusto normaalilta niittokorkeudelta. Näin saatu tulos kerrotaan 10000:lla, jolloin saadaan hehtaarin tuoresato. Normaalisti poutasäällä nurmikasvuston kuiva-ainepitoisuus on 22 – 24 %. Kertomalla tuoresato esim. 0.23:lla, saadaan kuiva-ainesatoarvio hehtaarilta. Mittauksia tehtiin myös Yaran mittatikuilla, jossa tiheyden ja korkeuden perusteella saadaan satoarvio.

Kainuussa jouduttiin viime kesänä perustettuja nurmia jonkin verran kyntämään nurin talvituhojen vuoksi. Kasvukausi on 1 – 1.5 viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Peltojen märkyys on hidastanut kaikkia viljelytoimia, myös rehunurmien pintalannoituksia. Ensimmäisen säilörehun korjuuseen päästäneen kuitenkin juhannuksen tienoilla. Tällä hetkellä kasvustot ovat 30-55 cm mittaisia. Paikalliset erot ovat suuria ja nyt mittaamamme satoarviot vaihtelivat 1000 -3000 kg ka/ha välillä. D-arvojen perusteella kasvuaikaa sentään vielä on jäljellä.

Viljelijät vaihtoivat ja vertasivat omia kokemuksiaan ja havaintojaan. Hyvät käytännöt leviävät käytännön viljelijöiden ja neuvojien yhteistyöllä.

Nurmipäivillä kuulimme myös terveisiä mm. Länsi-Suomen nurmiryhmistä. Nurmiviljelyyn keskittyviä viljelijöiden pienryhmiä ei Kainuussa vielä ole, mutta tulevan syksyn aikana sellaisia ollaan perustamassa.

Kirjoittaja:

Matti Partanen

erityisasiantuntija, kasvinviljely

ProAgria Kainuu

Peltopäivissä yhteistyössä:

ProAgria Kainuu

Anu Ellä, nurmituotannon huippuosaaja, ProAgria Länsi-Suomi

Elina Virkkunen, vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke), VuoGas Nurmi

Kainuun Luomuyhdistys ry

Osuuskunta ItäMaito

Osuuskunta Pohjolan Maito

Yara Suomi Oy

Kuvat: Anu Ellä, Matti Partanen, Marjo Piirainen, Jari Korva ja Minna Tanner