Paljon hyvää vai vähän huonoa?

Tässä alla on 3 hehtaarin huono nurmikasvusto. Siinä kasvaa monenlaisia heinäkasveja, joita nurmiasiantuntijankin on vaikea tunnistaa. Kasvuston pituus ennen korjuuta on 10-30 cm. Viimeisen kymmenen vuoden ajan keskisato on ollut noin 3000 kg ka/ha. Koska se on ollut niin heikko, sitä ei ole viitsitty korjata kuin kerran kesässä.

Uusimisnopeutta on rajoittanut lohkon sijainti navetan vierellä, kun se on tarvittu välttämättä laidunkäyttöön syksyisin. Nurmen ikä on 20 v ja se on lannoitettu viimeeksi silloin. Sen jälkeen on täydennyskylvetty ja apiloita onkin siellä täällä, mutta täydennyskylvöä on vaikeuttanut vanhan pellon pinnan suuri sammalmäärä ja pinnan huopamaisuus. Maan rakenne pintakerroksen alapuolella on kuitenkin muovautunut pitkässä koskemattomassa nurmikierrossa hyväksi, lieroja on runsaasti ja pH on sen myötä jopa hieman noussut ilman kalkitusta.

Ennen ensimmäistä niittoa säilörehuksi ja ennen syksyn laidunnusta.

Tässä alla on 3 hehtaarin hyvä nurmikasvusto. Se on ennen niittoa 50-80 cm pitkää. Siinä kasvaa monenlaisia heinäkasveja ja apiloita ja rehumailasta. Tämä nurmi on perustettu tänä keväänä suojakasvustossa, joka sisälsi ruisvirnaa, italianraiheinää ja persianapilaa. Perustamisvaiheessa pellolle on levitetty reilusti naudan kuivikelantaa. Kylvö tehtiin myöhään, vasta kesäkuun alussa. Kesän edetessä kylvetyistä kasveista osa hyökkäsi kovaan kasvuun ja muut peesasivat perässä.

Kasvusto on uudistettu ja se pidetään jatkossa erityisen nopeassa kierrossa, koska lohko sijaitsee navetan vierellä ja lähimmältä lohkolta halutaan tietysti suuri sato. Lantaakin on kätevä levittää useammin lähelle, ihan lantalan viereiselle lohkolle. Kasvustohavainnoilla sai nautiskella värien kirjosta ja upeasta persianapilan tuoksusta. Kävely oli hikistä hommaa, kun tiheys ja massa olivat mahtavat.

Heikosta nurmikasvustosta korjattiin yksi vaatimaton sato kesäkuun lopulla. Loppukesäksi ei jäänyt mitään todellista korjattavaa kuivana kesänä tiukalla savimaalla. Sadon määrä ja laatu on vaatimaton. Rikkakasvivalikoima on erittäin monipuolinen. Lohko on kuitenkin soveltunut syksyisin tilan emolehmäkarjan ensimmäiseksi laitumeksi luonnonlaidunkauden jälkeen, jolloin muutos ei ole ollut liian suuri.

Huippukasvustosta korjattiin muhkea sato heinäkuun puolivälissä ja toinen sato syyskuussa. Kahdella niitolla korjattiin n. 7000 kg ka/ha sato, jonka korkea valkuainen perustuu virnan lisäksi rehumailaseen ja valkoapilaan. Sulavuutta nostavat italianraiheinä ja englanninraiheinä. Kuidun varmistamiseksi pellolla kasvaa myös koiranheinää, joka syväjuurisena kestikin hyvin kuivaa savimaakesää. Toisen niiton alta paljastui täystiheä nurmi, jonka aiempi rikkakasvimäärä on talttunut mukavasti muhkean virnaseoksen alla. Ensi huhtikuussa italianraiheinän ennakoitu katoaminen talvella korvataan englanninraiheinä- ja timoteitäydennyksenä. Samalla nostetaan kasvustomassan heinäpitoisuutta, joka on eduksi seuraavan syksyn laidunkäyttöä ajatellen.

Kasvustojen sato- ja laatuero ovat merkittävät. Heikko ja huippu kasvavat kuitenkin vierekkäin samalla pellolla, täysin samalla viljelyhistorialla. Ainoa ero on tämän kesän uudistaminen lohkon toisella puolikkaalla.

Hyvä kylvövuoden nurmi tuottaa helposti tuplat verrattuna vanhaan kasvustoon. Jo neljännen tai viidennen vuoden nurmi voi hiivuttaa satotasonsa 3000-4000 kg ka/ha luokkaan, kun samalla lohkolla saataisi uusimalla yksivuotisten rehukasvien seassa tuplasti tai jopa triplasti enemmän. Saisiko olla tuplasato tuhtia tavaraa vai mieluummin puolet vähemmän laihaa luihua?

Kirjoittaja:

Anu Ellä

ProAgria huippuasiantuntija, nurmi

ProAgria Länsi-Suomi

p. 040-1801260