Nyt on rehua!
3 min read
Ensimmäinen säilörehusato on Varsinais-Suomessa ja pohjoisemmassakin nyt siiloissa ja paaleissa.
Ensimmäinen säilörehusato on Varsinais-Suomessa ja pohjoisemmassakin nyt siiloissa ja paaleissa. Parasta aikaa on rehunteko, kun koko vuoden taktiikat ja ideat korjataan talteen. Nurmiryhmäläisten WhatsApp laulaa tiheään tahtiin, ja yhdessä pohditaan niin korjuuaikaa kuin siilon peittämistaktiikoitakin.
Kevät oli Varsinais-Suomessa jälleen omanlaisensa. Ensin oli pitkään viileää ja maan lämpötila pysyi kauan turhan kylmänä kasvustojen kannalta. Juuristot kuitenkin pääsivät jo starttiin ja lämmön saapuessa oli nurmilla mahtava pohjatyö tehtynä. Kiersin kasvun alkamisesta rehuntekoon asti ympäri Etelä- ja Länsi-Suomea kymmenillä aktiivitiloilla. Tänä keväänä sai kriisisuunnitelmien sijaan ihailla hyviä kasvustoja ilman pahoja talvituhoja. Toki ihailun alkamiseen meni vähän aikaa kylmyydessä jurotuksen takia, mutta toukokuun puolivälin tienoilla alkoivat kasvustot kasvaa kirjaimellisesti silmissä. Rehunteon keskellä oli myös paikoin dramatiikkaa, kun hurjat sateet puskivat helteiden väliin.
Kun perehtyy tarkemmin muutamaan lohkoon, on helpompi verrata havaintoja muuallakin. Mittailin kahta Valion Artturin korjuuaikaseurannassa olevaa lohkoa erityisen tarkasti, kuivuudenherkkiä savimaan nurmia Mynämäellä. Kun samaa kasvustoa tuijottaa monta kertaa viikossa, mittaa kasvut ja kasvustonäytteen laadut, saa paljon tietoa kasvun voimasta sen alkukesän olosuhteissa. Pääsin toki kyseisten lohkojen osalta erityisen hyvin käytännön tunnelmaan myös rehunteon aikana, koska lohkot löytyvät kotiosoitteestani.
Viimeiset 15 vuorokautta ennen rehuntekoa kasvoivat nurmet päivän mukaan vähän alle tai yli kaksi senttiä per vuorokausi. Aikamoinen vauhti!
Kuiva-ainekiloja tuli nurmiheinälohkosta (timotei-nurminata-ruokonata-englanninraiheinä) Mynämäki 1 koko ajan tasaisesti enemmän, joskin rehumailas-apilalohkon mittaaminen oli hankalampaa. Mynämäki 2 lohkossa oli edellä mainittujen heinien lisäksi myös koiranheinää ja lisäksi kasvuston perusteella 30% rehumailasta ja puna-apilaa.
15 vuorokauden mittauksen aikana noustiin vaatimattomasta 1500-1700kg ka/ha sadosta 6200kg ka/ha lukemiin. Kasvutahti oli nurmiheinälohkolla koko 15 vuorokauden keskiarvona 313kg ka/ha/päivä ja rehumailaslohkolla 300kg ka/ha/pv. Siinä olisi rehupulatilanteessa voinut optimoida, kannattaisiko odotella kolme päivää ja korjata tonni enemmän. Nyt tavoitteena oli enemmänkin laadun optimointi, sillä täystiheät, hyvin lannoitetut nuoret nurmet tuottavat kyllä määrää.
Paaleista laskien Mynämäki 1 tuotti 7100kg ka/ha ja Mynämäki 2:sta saatiin 6600kg ka/ha. Usein kasvustonäytteiden sato on hiukan todellisen sadon yläpuolella, kun reuna-alueet tulevat mukaan satolaskentaan, mutta nyt sato oli laskelmia hiukan suurempi. Ykkösniiton rehua tuli tänä vuonna saman verran, kuin kuivuudessa vuonna 2018 kolmesta niitosta yhteensä. Rehuntarvesuunnittelu on mielenkiintoista!
Mynämäki 2 by night
Säilörehun laatutavoitteena oli saada riittävästi myös kuitua, ajatellen myös maidon rasvapitoisuutta. Kuitu nousi molemmilla lohkoilla halutulle tasolle vasta, kun D-arvo laski tavoitteiden alarajalle. D-arvo romahti nurmiheinälohkolla kahdessa päivässä helteiden aikana 729:sta 681:een. 5.6. timotei ei ollut tähkällä, eikä kasvustoissa näyttänyt kiireiseltä. Näytteiden tulokset saatiin 7.6 aamusta ja niittokone käynnistyi saman tien. Rehumailaslohko korjattiin pari päivää myöhemmin. Mailasnurmesta saatiin tällä ajoituksella laadultaan hyvin käyttökelpoista rehua sen sijaan, että olisi menty liian aikaisin ja paaleissa olisi nyt niukasti kuitua ja ylikorkea valkuainen.
Korjuuaikaseurannan avulla nähtiin kivennäisanalyyseistä, milloin seudulla erittäin korkean reservikaliumin takia tyypillisesti nouseva kalium rehussa alkaa asettua edes hiukan alemmas. Kalium-luvut 35-40 ovat tilan säilörehuissa valitettavan tuttuja, eikä silloin ole helppo korjata Mg+Ca tasapainoa ruokinnassakaan. Nyt päästiin kaliumin osalta nurmiheinälohkolla lukemaan 29,9, mutta Mg oli vain 1,6. Rehumailaspellolla korkeampi kalsium teki säilörehusta ruokinnallisesti mukavamman. Mangaani jäi nyt alle 30 molemmilla lohkoilla, vaikka mangaania oli mukana väkilannoitteessakin. Korkean pH:n lohkolla ruiskutus onkin parempi taktiikka.
Kivennäisanalyysiseurannasta on ruokinnan suunnittelun lisäksi mielenkiintoista analysoida ravinteiden ottoa suhteessa maan viljavuuslukuihin, lannoitukseen ja nurmiseokseen. Isoimmat ongelmat kivennäis- ja hivenaineissa on järkevää korjata jo pellolla, jotta varmistetaan ruokinnallisen laadun rinnalla myös hyvä kasvu.
Näitä tuloksia ja havaintoja olemme vertailleet nurmiryhmäläisten kanssa rehunteon edetessä. Jollain ongelma on samankaltainen kuin näillä seurantalohkoilla, kun taas toisilla korostuu erilaiset asiat. Joka tapauksessa joka lähtöön löytyy kokemuksia ja mielipiteitä. Ryhmäläisten tavoitteena on, että itse tekee huippurehut ja että toisetkin tekevät.
Anu Ellä
Huippuasiantuntija, nurmi
ProAgria Länsi-Suomi
You might also be interested in
Ruohonjuurella
Kokeile itse - koekaistoja peltomittakaavassa
Koekaistoja kannattaa tehdä havaintojen tueksi omalla tilalla. Kaistat voivat olla pieniä, mikäli niitä havainnoidaan silmämääräisesti...
3 min read
Ruohonjuurella
Pienryhmät Katalonian auringossa
30:n hengen pienryhmä lähti Espanjaan tutustumaan paikalliseen johtamiskulttuuriin sekä rehuntuotantoon kuumissa ja kuivissa olosuhteissa.
3 min read
Ruohonjuurella
Kuuntele laidunnurmiasi
Laidunnus on yhteispeliä, jossa on mukana maa, nurmikasvit, laiduntava karja sekä ihmiset, jotka peliä pyörittävät....
3 min read
Ruohonjuurella
Laitumet riittivät kuivanakin kesänä!
Outi ja Jukka Myllykoski kokeilivat kiertolaidunnusta ja nyt laitumet kasvavat vehreinä.
4 min read