Nurmesta tulosta – Siilohavainnoille pohtimista

Oletko katsellut kriittisesti rehusiilosi rintuusta? Miltä se näyttää? Onko se moitteettomasti säilynyttä-reunat ja pinta? Onko jossain välissä huonoja kohtia tai muuta poikkeavaa; värivaihteluja, tummia kohtia, multaa tms.? Miltä rehu tuntuu käteen, onko lämpenemistä havaittavissa? Entä haju - onko se raikasta ja makeaa vai tunkkaista tai pistävää? Joudutaanko rehua poistamaan syötöstä sen huonouden takia? Vai joudutaanko lehmien rehuksi tarkoitetusta erästä ottamaan hiehoille pintaa/reunoja sen laadun vuoksi? Näistä voi kertyä hävikkiä yllättävän paljon. NurmiArtturi-hankkeessa tunkioon meni 1 – 10 %, hiehoille varmuuden vuoksi erotellun rehun määrä oli 20 – 35 %. Eli tuon tunkioon erotellun rehun osalta hävikkikustannusta tuli 1500 – 15000 €/v. Ja onko tavoite kuitenkaan ollut syöttää samaa rehua hiehoille ja umpilehmille?

Säilörehun koostumuslaatua seurataan usein tarkkaan, mutta tärkeintä on kuitenkin säilönnällinen laatu. Sillä on iso merkitys syöntiin ja robottinavetassa kiertoon. Syönti-indeksi ennustaa syöntiä: 0,1 kg ka vastaa yhtä syönti-indeksipistettä.

Rehun säilönnällisen laadun ollessa heikko syinä voi olla liian vähäinen ja/tai epätasainen säilöntäaineen käyttö, säilöntäaineen epätasainen sekoittuminen rehumassaan, liian alhainen kuiva-ainepitoisuus maitohappobakteereja käytettäessä, tiivistämisessä epäonnistuminen tai rehuvaraston avaaminen kesken käymisprosessin.

Jälkikäyminen ja lämpeneminen syötön alettua varastossa pienentävät syöntiä enemmän kuin indeksi ennustaa – NurmiArtturi-tiloilla lehmät söivät säilörehua 1,6 kg ka/pv vähemmän, kun lämpötila siilossa oli yli 20 C.

Epäonnistuminen säilönnässä lisää ravintoainetappioita ja voi laskea D-arvoa huomattavasti. Esimerkiksi puristenesteen mukana poistuu paljon sulavia ravintoaineita ja sokereita. Kuiva-aineen ollessa n. 300 g/kg ka, ei puristenestetappioita tule. Sulavia ravintoaineita menetetään säilönnässä kaikilla säilöntätavoilla jonkun verran.

Marita Jääskeläinen

asiantuntija, kasvintuotanto nurmi

ProAgria Etelä-Pohjanmaa