Kyrönmaan nurmia - nyt ei sinimailanen juhli.

Etelä-Pohjanmaan nurmilta tervehdys! Oman tilan näkymät ovat mailasten osalta nihkeät. Tähän ainaiseen sateeseen alkaa pikkuhiljaa tulla kyllästymispiste täyteen. Sanotaan että kaikki mitä ennen juhannusta sataa, sataa laariin – mutta entäs sitten kun se laari alkaa tulvia jo yli? Kolea kevät on hidastanut nurmien kehitystä, nyt alkaa pikkuhiljaa elpymistä näkyä. Eka sadon satonäkymät eivät ole kovin hääppöiset tässä vaiheessa. Nurmet ovat saaneet ripauksen pussitavaraa, koska tarkoitus oli ajaa lietettä keväällä. Ei sitten ajettu, kun vettä on satanut lähes päivittäin. Toivotaan että apilat pääsevät kunnolla niille varattuun työhönsä ja tuottavat typpeä edes jonkin verran paikkaamaan tilannetta. Lietettä ajetaan sitten toiselle sadolle, toivottavasti paremmalla menestyksellä tai nekin laarit alkavat tulvia yli. Taitaa monella muullakin tilalla olla tarpeen pistää vihantaviljana kauroja ja ohria siiloihin. Eli luvassa on rehuntekoa koko kesäksi…

Sinimailaselle (kuva yllä) kävi keväällä köpelösti. Se ei joko tykännyt leudosta talvesta tai sitten maaliskuun lämpimät kelit pistivät mailasen kasvuun ja pakkaset tekivät lähes totaalisen tuhon. Seuraavassa kuvassa sama lohko vuosi sitten. Ei ole vuodet veljeksiä…Onneksi kyseessä oli ”vain” parin hehtaarin ala tiivistynyttä päistettä. Kasvusto jäi talven alle ihan hyväkuntoisena, noin 20 sentin korkuisena.

Onneksi tälle lohkolle ei kokonaan käynyt kettanasti. Vaikka seoksessa olikin 50 % mailasta, tuli sekaan laitettua puna-, alsike- ja valkoapilaa timotein, ruokonadan ja englannin raiheinän lisäksi. Monilajisesta seoksesta näyttäisi olevan hyötyä.

Apila on silminnähden piristynyt, kaksi vuotta vanhassa nurmessa näkyy kylvörivit, täydennyskylvö on tehty koko lohkolle jotta aukot täyttyisivät sielläkin, missä kasvusto on muutoin hyvän näköistä. Hyvää satopotentiaalia ei kannata hukata. Täydennyskylvöseoksessa oli timoteita 80 % (Nuutti ja Tenho puoliksi) ja puna-apila Altaswedeä loppu.

Toukokuun alussa tehty täydennyskylvö näyttäisi tuottavan tulosta, jotain hyötyä tuosta kosteudestakin.

Nyt sitten odotellaan ja katsotaan aloitetaanko viljojen kylvöt ennen rehunkorjuuta, ensi viikolle taisivat luvata jo pari poutapäivääkin. Näihin vuosiin mahtuu jo monenlaista kevättä, mutta tällaista ei ole tainnut meidän farmauksen yli 20 vuoden historian aikana vielä ollakaan. Toivotaan että seuraavalla bloggaajalla on paljon positiivisempaa kerrottavaa!

Sari Vallinhovi

Erityisasiantuntija, nurmi

ProAgria Etelä-Pohjanmaa