Etelä-Suomessa valmistaudutaan säilörehun tekoon

Tervehdys Kaakkoisen suomen nurmikasvustojen laidalta! Olen tämän viikon aikana käynyt nurmikasvustoja tarkastelemassa kasvustokäynnin merkeissä usealla tilalla Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Säästä ja olosuhteista on tässäkin blogissa puhuttu jo useaan otteeseen, enkä voi aihetta nytkään täysin ohittaa. Kylvöt ovat täälläkin suunnalla vielä osittain pahasti kesken ja nyt on selvää, että kylvöjä ja säilörehua tehdään osittain yhtä aikaa. Voisiko tähän positiivishenkisenä kevennyksenä heittää, että viljojen rikkakasviruiskutusten aika ei sentään ensimmäistenkään kylvösten osalta vielä onneksi ole. Luontoäiti on pitänyt huolen siitä, että tilanväellä ei hengähdyshetkeä toukotöiden ja säilörehunteon väliin montaakaan päivää missään tapauksessa jää.

Säilörehun tekoa aloitellaan tällä suunnalla ensi viikon aikana. Lähipäivien säätila ratkaisee lähtevätkö koneet liikkeelle alku vai loppuviikosta, se on kuitenkin selvää, että ensi viikolla alkaa tapahtua. Joten nyt pikaisesti tekemään viimeisiä virityksiä korjuukaluston ja rehuvarastojen suhteen, että kaikki on valmiina kun työt alkavat. Sadon määrän osalta haaveet mistään todellisesta huippusadosta ensimmäisen korjuun osalta saa unohtaa, syynä yksinkertaisesti kylmyys ja koleus. Vedestä ja kosteudesta ei ole ollut pulaa, kuten keväisin usein on erityisesti Kymenlaakson rannikkoseudulla, mutta ei todellakaan tänä keväänä!

Erot lohkojen välillä ovat melko suuria. Jos lohkolla on ongelmia peruskuivatuksen ja maanrakenteen kanssa tai lohko on alavalla maalla joen tai järven vaikutuspiirissä, kasvusto on selkeästi vaatimattomampaa kuin lohkoilla missä edellä mainittuja haittatekijöitä ei ole. Etelään viettäviltä lohkoilta tai mäkipelloilta löytyvät runsaimmat kasvustot. Kaikki edellä olevat tekijäthän liittyvät siihen tosiasiaan, että riittävä lämpötila on ratkaiseva tekijä nurmen kasvun kannalta. On siis syytä tarkastella omia lohkojaan kriittisellä silmällä peruskuivatus ja maanrakenneasioiden osalta, koska näihin voimme itse vaikuttaa omilla toimillamme ja hoitamalla ”ylimääräinen” vesi ja kosteus pois lohkolta mahdollisimman tehokkaasti, voimme tehostaa kasvuston mahdollisuuksia käyttää kaikki käytettävissä oleva lämpö kasvuun eikä hukata sitä liiallisen kosteuden haihduttamiseen.

Pellolla seisonut vesi on tuhonnut painanteesta kasvuston lähes täysin. Muutenkin lohkolla vallinneet kosteat olosuhteet näkyvät nurmen kasvussa alhaisena satomääränä.

Määrän osalta odotettavissa on tällä suunnalla odotettavissa siis keskimääräinen sato. Tänään mittasin kasvuston keskikorkeudeksi 46 cm, mikä tarkoittaa normaalitiheällä timotei- nurminata kasvustolla n. 2700 kilon kuiva-aine satoa. Parhaimmat kasvustot, joita eteen on tässä alkuviikosta tullut, ovat olleet keskikorkeudeltaan 54 cm, silloin puhutaankin jo n. 3400 kilon kuiva-ainesadosta ensimmäisen korjuun osalta. Laadullinen onnistuminen onkin sitten jo toinen tarina!

Asko Laapas

Kasvintuotannon asiantuntija, nurmi

ProAgria Etelä-Suomi