TöitäSuomesta… pörriäiselle

Kesän alku on saanut puutarhatilojen lukumäärällisesti suurimman kausityövoiman liikkeelle. Kimalaiset, mehiläiset, perhoset, kärpäset ja monet muut pölyttäjät ovatkin odottaneet tätä työteliästä kesää vähintäänkin yhtä innokkaina kuin me muutkin pelloilla kulkijat. Monella tilalla voitaisiinkin unohtaa keskikesän kausityövoimatarve kokonaan, jos nämä kukinnan aikaiset sankarit eivät jaksaisikaan tulla töihin.

#Pelastapörriäinen on saanut laajaa julkisuutta mediassa ja monet luonnosta kiinnostuneet ihmiset ovatkin tehneet erilaisia toimia kevään aikana pörriäisten olojen auttamiseksi. Puutarhaviljelijä on varsinaisella näköalapaikalla pörriäiskampanjan aikana, sillä monet tiloilla tehtävät toimet vaikuttavat pienten apuriemme elämään, niin hyvässä kuin pahassa. Pörriäisten auttamiseen voi soveltaa samanlaisia ajatuksia kuin muunkin kausityövoiman hyvänä pitoon.

Menetetystä vapaa-ajasta saatavan korvauksen, eli palkkauksen tulee olla kohdallaan. Suurin osa pörriäisistä onneksi tyytyy vähään ja nauttii hyvää elämää mesi ja siitepölytarjoiluillasi. Palkan suuruutta tärkeämpää onkin työn riittävyys tasaisena koko pitkän kauden ajan. Monet luontaiset pölyttäjät tykkäävät harjoitella työskentelyä kevään ensimmäisten pajujen sekä muiden erilaisten luonnonkukkien kanssa. Vaikkakin viljelijätukien ehdoissa kaikkia puskia ei hyvällä katsotakaan, voisi esimerkiksi joutomaita karsia hieman laiskemmin. Voikukkia ei tarvitse aina joka paikasta leikata heti keväällä. Varsinaisen työsesongin jälkeen kannattaa muistaa hyviä työntekijöitä vielä monipuolisilla pitkään kukkivilla kukkaniityillä. Näistä niityistä nauttivat pölyttäjien lisäksi myös muun muassa puutarhatilojen asiakkaat. Pölyttäjien kannalta on tärkeää, että kukkia on paljon ja jatkuvasti. Hyvällä maisemapeltoja tai esimerkiksi mesikasvikesantoja sisältävällä viljelysuunnitelmalla voidaankin optimoida viljelytukien lisäksi myös pölyttäjien olosuhteet kuntoon.

Kaikki työntekijät eivät myöskään ole samanlaisia vaan tilalla olisi hyvä olla erilaisia töitä hieman jokaiselle. Jotkut aloittavat työskentelyn jo hyvin varhain keväällä, kun taas toiset ovat parhaassa terässä vasta keskikesällä. Tilan monipuolisuus on siis tässäkin tilanteessa suotavaa.

Turvallinen työympäristö on jokaisen työntekijän oikeus. Puutarhatiloilla tämä kannattaa huomioida kasvinsuojelutoimenpiteitä suunniteltaessa. Integroidun kasvinsuojelun periaatteiden mukaan kaikki toimenpiteet tehdään vain torjuntakynnysten ylittyessä ja ensisijaisesti käytetään mekaanisia sekä biologisia torjuntamenetelmiä, mutta joissakin tilanteissa kemiallisten torjunta-aineiden käyttö voi kuitenkin tulla tarpeelliseksi. Joidenkin kemiallisten aineiden kanssa kannattaa muistaa, että niitä ei saa käyttää, kun pienet työntekijät ovat hoitamassa päivän työpanostaan. Eli seuratkaa, että pölytystyöntekijät ovat viettämässä yöllistä taukoaan ennen kuin teette muun muassa tuholaistorjuntaa kemiallisesti.

Työntekijöiden viihtyvyyden ja vuosittaisen työvoiman jatkuvuuden kannalta kannattaa myös panostaa pölyttäjien asumisjärjestelyihin. Pieniä ja isompiakin hyönteishotelleja kannattaa rakentaa myös puutarhatiloille.

Muun muassa näillä ajatuksilla pidät pölytystyöntekijäsi onnellisina ja itsellesikin saattaa tulla hyvä mieli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Joillakin tiloilla kannattaa myös hyödyntää mehiläisten ja kimalaisten pölytystyön ohessa suoritettava kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuus. Mikäli haluat tehostaa vielä rekrytointiasi, kannattaa ottaa yhteyttä työvoimaa välittäviin toimijoihin, eli mehiläistarhaajiin.

Kalle Laine, Kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi

Pörriäisiä näkyy kuvassa seitsemän (7).