Puolan marjamarkkinoista opittua

Kävin tutustumassa Puolan marjatuotantoon Varsovan seudulla lokakuussa 2019 Marjataito 2 ja Kohti oppivia marjatilaverkostoja -hankkeiden yhteismatkalla. En ollut siellä aikaisemmin käynyt, mutta paljon olin kuullut tarinoita heidän puutarhatuotannostaan, koska siellä tuotetaan paljon marjoja ja hedelmiä vientiin, joka vaikuttaa siten myös suomalaiseen marjamarkkinaan. Noissa tarinoissa yleensä korostui se, miten pinta-alallisesti valtavia nuo tilat ovat verrattuna meihin. Olikin yllättävää kuulla, että 80 % marjatiloista ovat pieniä, noin 1-5 hehtaarin tiloja. Bussin ikkunasta näkyikin matkalla paljon esimerkiksi herukkapeltoja, jotka olivat melko pieniä ja hajallaan toisistaan.

Marjojen ja hedelmien tuotannon laajuus on kyllä melkoista. He tuottavat 2-3 kertaa enemmän marjoja ja hedelmiä kuin 15 EU maata yhteensä. Pelkästään marjoja tuotetaan vuosittain noin 590 miljoonaa kiloa, josta mansikan osuus on noin 195 miljoonaa kiloa ja mustaherukan 130 miljoonaa kiloa. Mutta vielä huomattavasti laajempaa on omenan tuotanto, jonka osuus on 75-80 % koko hedelmä- ja marjatuotannosta. Tuotanto on pitkälti vientiorientoitunutta ja jopa 90 % tuotannosta menee vientimarkkinoille. Omenan merkittävimmät vientimaat Euroopan ohella ovat Afrikka, Aasia, Kiina ja Vietnam.

Vaikka Puola on ollut vuosia EU:n ja koko maailman suurin marjojen tuottaja ja viejä, niin kuulimme, että marjatuotannon osalta Puolassa on runsaasti haasteita. Heillä on ylituotantotilanne, johon on johtanut suunnittelemattomuus, viljelijöiden järjestäytymättömyys ja mentaliteetti, että jokainen haluaa päättää itse asioistaan. Kannattavuus oli heikko, on oltu vain raaka-aineen tuottajia ja jatkojalostusta ei ole perinteisesti ollut, vaan se on ollut ulkomaisilla yrityksillä. Kustannustaso on myös noussut ja hinnat ovat olleet epävakaita. Sääolosuhteet ovat myös olleet haasteelliset ja vaihtelevat. Esimerkiksi keväällä 2019 oli ollut pakkasia, joka oli vioittanut marjojen ja hedelmien kukkia. Kesällä taas oli ollut kuumaa ja kuivaa, oli satanut vain 30% normaalista sademäärästä. Näiden seikkojen takia satotasot olivat olleet yli 20 % normaalia heikommat.

Näihin seikkoihin tietysti pyritään hakemaan ratkaisuja, koska tilanne ei ole kestävä. Vierailimmekin Prosto z krzaka -herukkatilalla, joka oli jo aloittanut jatkojalostamaan marjoja mehuiksi ja hilloiksi ja hän sanoi, että ainoastaan se on kannattavaa toimintaa. Tilat pyrkivät myös muutenkin erikoistumaan ja hakevat koko ajan uusia marjalajeja viljelyyn. Yksi uusimmista viljelyyn otetuista marjalajeista olikin hunajamarja eli Haskap-nimelläkin tunnettu marja. Tällä hetkellä sen viljelyala on jo kolme kertaa suurempi kuin Kanadassa, josta sen viljely on lähtenyt leviämään. Pensasmustikka on myös uusimpia tulokkaista ja se onkin tällä hetkellä kannattavin marja viljellä ja sen tuotantoala kasvaa vauhdilla. Tosin vierailimme Britannian vientiin panostaneella Bliss berry -pensasmustikkatilalla, ja he sanoivat, että kannattavimmat vuodet ovat ehkä takanapäin, sillä pensasmustikan viljelyalat kasvavat vauhdilla ympäri maailmaa ja viljelijähinnat vaihtelevat voimakkaasti. Aronia on myös merkittävä viljelykasvi heillä, ja tuotanto kattaa 70 % maailman aroniatuotannosta.

Viljelijöiden pitäisi myös luoda tuottajaryhmittymiä ja kehittää sopimustuotantoa, jotta tuotannonsuunnittelua voitaisiin tehdä yhdessä ja oltaisiin vahvempia hintaneuvotteluissa. Tällä hetkellä esimerkiksi herukantuotanto on pääasiassa teollisuustuotantoa ja mansikkamarkkinastakin sen osuus on 75-80 %. Hinnat ovat olleet todella alhaisia. Esimerkiksi teollisuusmansikalla keskihinta on vaihdellut viiden vuoden aikana 0,51 – 1,93 euroa/kilo. Vastaavasti herukalla vaihteluväli on ollut 0,13 – 0,93 euroa/kilo. Satotasot vastaavasti kaikilla marjalajeilla olivat kyllä ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Nämä yllä mainitut muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, joten myös lähitulevaisuudessa Puolasta tulee markkinoille alhaisen hintatason raaka-ainetta ja jatkojalosteita.

Päivi Turunen

Kirjoittaja Päivi Turunen on puutarhatuotannon asiantuntija sekä Marjamaat hankevastaava sekä Marjataito 2 hankepartneri ProAgria Pohjois-Karjalassa.