Poikkeuksellinen sää kasvukaudella aiheutti haasteita

Kasvukauden sää oli jälleen kerran aika erikoinen, näistä erikoisista kasvukausista näyttää tulevan uusi normaali. Kevään paikalliset rankkasateet haittasivat osittain kylvöjä. Juhannuksen jälkeinen pitkä, kuiva ja helteinen kausi vaikutti monilla kasveilla sekä sadon määrään että laatuun. Monella tilalla tuli myös heinäkuun loppupuolella ongelmia kasteluveden riittävyyden kanssa. Elokuussa taas sademäärät olivat selvästi normaalia korkeammat ja lämpötilat enemmän tavanomaiset. Silti tämänhetkinen lämpötilasumma on koko maassa selkeästi keskiarvoa korkeampi.

Poikkeuksellinen sää kasvukaudella aiheutti haasteita myös Pohjois-Karjalan alueen marjantuotantoon. Viime vuonna kärsittiin runsaista sateista mansikkasadon loppupuolella, jolloin satoa pehmeni peltoon. Tänä kasvukautena satoa jäi peltoon ennätyshelteiden takia, mansikka kypsyi niin nopeasti, että sitä ei ennätetty kerätä olemassa olevalla työvoimalla. Tämä ja kuivuudesta johtunut marjakoon pieneneminen vaikutti satotasoa heikentävästi. Vaikka käytössä oli tihkukastelu ja kasteluvettä riitti, niin sillä ei saatu kaikin paikoin haluttua vaikutusta marjakokoon. Vallinnut säätyyppi suosi tuholaisista vihannes- ja mansikkapunkin lisääntymistä.

Satokausi alkoi myös kaikilla marjakasveilla ennätysaikaisin ja satokausi oli lyhyt. Harvoin herukat ja karviainen on puitu jo elokuun loppuun mennessä. Herukoilla, lukuun ottamatta punaherukkaa, satotaso jäi myös huippuvuosista, mutta yllättävän hyväkokoista marjaa silti saatiin, vaikka herukkapelloilla ei ole käytössä kastelua. Alueen hikevät hietamoreenimaat näyttivät taas sopivuutensa marjanviljelyyn näissä haastavissa olosuhteissa. Vadelmalla saatiin hyvä sato, eikä avomaallakaan sateesta ollut haittaa laadun heikentäjänä.

Ahvenanmaan kevät oli kostea ja kylmä. Istutus venyi ajallisesti ja jouduttiin tekemään ei niin optimaalisissa olosuhteissa. Tämän jälkeen tuli lämpö ja kuivuus. Tämä teki siitä yhden viime vuosien haastavimmasta kasvukaudesta. Vuosi näytti taas kerran, että ilman kastelua on melkein mahdotonta viljellä. Lisäksi saimme todeta, että toimiva salaojitus on erittäin tärkeä. Siellä missä kaikki viljelytoimenpiteet ovat kunnossa, etenkin viljelykierto, salaojitus ja kastelu, ovat yltäneet hyvään satoon. Jotkut viljelykasvit ovat näistä toimenpiteistä huolimatta kärsineet kesän korkeista lämpötiloista.

Länsi-Suomessa kylmä ja sateinen alkukasvukausi viivästytti vihannesten kylvö- ja istutustöitä. Taimettuminen oli hidasta ja joillain alueilla kylvöjen jälkeen tulleet sateet saivat aikaan pahoja kuorettumia erityisesti porkkanalohkoilla. Hitaan ja heikon taimettumisen vuoksi kasvustot olivat alttiimpia tuholaisten vioituksille. Tuholaisia esiintyi kasvukauden aikana runsaasti. Erityisesti heinäkuussa vallinneet kuumat ja helteiset ilmat saivat tuholaisten määrän nousemaan ennätyslukemiin.

Heinäkuun paahteiset ilmat yhdessä tuholaispaineen kanssa laittoivat kasvustot koville. Kasvustot kärsivät monin paikoin pahasti kuivuudesta. Varhaisvihannesten sato oli hyvä, mikäli kastelusta oli huolehdittu ja tuholaistorjunnassa onnistuttu. Varastovihannesten osalta satotasonäkymät paranivat elokuun sateiden myötä ja sadosta odotetaan kohtalaista.

Kesäkuun lämpimät säät vauhdittivat marjojen kehityksen huimaan vauhtiin. Mansikkakausi alkoi Keski-Suomessa jo ennen juhannusta. Tänä kesänä tunnelimarjat olivat vain vähän edellä harson alla tai avomaalla kasvaneita. Pääsadosta osa jäi korjaamatta, sillä poiminta ei pysynyt kypsymisen tahdissa. Mansikkaruuhka näkyi myös tarjoushintaisina erinä siellä täällä. Herukan sadonkorjuu aloitettiin myös ennätysaikaisin. Herukkasato oli jonkin verran normaalia heikompi.

Myös vihanneskasvustot kehittyivät nopeasti helteisessä säässä ja kastelu toi viljelijöille lisätyötä ja -kuluja.