Nuoliojan tilan kokemukset luomuviljelystä turvemailla

Juha Nuoliojan tilalla Nivalassa seurattiin tilan lohkoilla juolavehnän torjunnan onnistumista. Erityisesti edelliskesän ja kuluneen kevään toimien vaikutusta oli mielenkiintoista seurata. Vuosi 2012 oli erittäin sateinen, mutta ei erityisen kylmä. Tästä syystä kesä oli haasteellinen mekaanisen torjunnan kannalta.

Koe tehtiin turvemaalla lohkolla, jossa juolavehnää oli runsaasti. Lohkon viljelykierto oli seuraava nurmi-nurmi-nurmi-kaura-kaura-kaura. Tarkoituksena oli kylvää lohkolle rehurapsi pikakesannon jälkeen syksyllä 2012, mutta säiden takia suunnitelmia muutettiin.

Vuonna 2012 otettiin yksi säilörehusato tarkkailtavalta lohkolta, jonka jälkeen se ajettiin keskikesästä kahdesti Amazon lautasmuokkarilla. Muokkaus ei onnistunut suoraan Kvick-Finnilla, koska se tukkeutui. Kvick-Finn on juolannostokultivaattori, joka sopii kestorikkojen torjuntaan.

Lautasmuokkauksen jälkeen työ sujui hyvin pari kertaa Kvick-Finnilla. Parin ajon jälkeen pintaan alkoi nousta hajoamattomia turpaita eli heinämättäitä. Tästä syystä lohko päätettiin kyntää elokuussa, mikä hautasi turpaat.

Kvick-Finnilla käsittelyä jatkettiin ja viimeinen ajo tehtiin marraskuussa juuri ennen pakkasia. Tämä oli isännän mielestä tärkeä toimenpide. Juurakot saatiin alttiiksi pakkasille, joita olikin runsaasti ennen lumentuloa.

Mekaanista juolan torjuntaa jatkettiin toukokuussa

Toukokuun puolessa välissä maan pinnalla näkyi paljon juolan juuria, joista suurin osa oli kuollut. Joistakin juurista työntyi vihreä verso, jonka tähden mekaaninen kevätkäsittely oli tarpeellinen. Tämän jälkeen toukokuussa ajettiin lohko neljästi Kvick-Finnilla. Kvick-Finn Light 3000 on hankittu tilalle vuonna 2012. Koneessa on hanhenjalkaterät silmukkapiikeissä kolmessa rivissä. Lohkolla käytettiin 30tn/ha karjan lietelantaa.

Kylvö tehtiin 31.5.2013. Lohkolle kylvettiin 290 kg/ha kauraa ja lisäksi 9.6.2013 raiheinää pintalevityksenä 6kg/ha aluskasviksi. Kaura orastui epätasaisesti kuivuuden takia. Isäntä jätti yhden kaistan (4 m) ilman kevätkäsittelyä. Kuvassa 3 keppien välinen alue on käsittelemätön alue.

Vuoden 2013 toukokuun alkupuoli oli kostea ja viileä, mutta sen jälkeen alkoivat helteet ja kuivuus. Tämä edesauttoi ja oli hyväksi juolan mekaaniselle hävittämiselle. Pillikettä oli paljon toukokuun puolivälissä taimettuneena, mutta mekaanisen torjunnan myötä voitiin todeta, että elokuussa määrä oli vähentynyt huomattavasti.

Elokuussa kaurakasvusto oli pitkä ja tiheä. Päivitämme satotiedot myöhemmin.

Kasvustokokeen plussat:

• Juolavehnän ja siemenrikkakasvien määrä väheni
• Ei tarvetta kylvömuokkaukselle

Kasvustokokeen miinukset:

• Vähemmällä ajolla keväällä olisi voinut pärjätä ja säästää kustannuksia. Keväällä Kvick-Finnillä käsittelemättömäksi jätetyllä kaistalla oli juolavehnää enemmän, mutta ei hälyttävän paljon.

Kuva 1: Kvick-Finn on ollut vasta yhden kesän käytössä, mutta vastannut toistaiseksi odotuksia (kuva: T. Lötjönen).

Kuva 2: Turvelohko, josta on korjattu 2012 yksi säilörehusato ja sen jälkeen alettu kesannoimaan Kvick-Finnilla. Kuollutta juolan juurta on erittäin runsaasti pinnassa ja osa vielä vähän vihertää. Todennäköisesti ennen viljan kylvöä tehtävät käsittelyt tappavat loputkin juurakoista (kuva: T. Lötjönen).

Kuva 3: Kaura turvemaalla 20.6. Keppien välillä käsittelemätön alue. Pillikettä ja savikkaa on taimettunut runsaasti, mutta niistä ei kannata kovin huolestua.

Heinäkuun kasvustokäynti Nuoliojalla (24.7.2013)

Kuva 4: Kasvustossa oli paljon pillikettä ja jauhosavikkaa, mutta juolavehnää ei pahemmin näkynyt, kuvasta voi erottaa vielä rimojen päät.

Elokuun kasvustokäynti Nuoliojalla (19.8.2013)

Kuvat 5 ja 6: Pellolla oli selvästi pillikettä sekä jauhosavikkaa, mutta juolavehnää ei ollut.

Sadonkorjuun jälkeen

Koelohkon kaurasato oli 3 tonnia hehtaarilta. Puinnin jälkeen sänki on ajettu kaksi kertaa Kvick-Finnillä. Keväällä isännällä on suunnitelmissa kyntää puolet koealasta ja muokata toinen puoli Kvick-Finnillä, jotta nähdään onko kynnöstä hyötyä. Seuraavaksi viljelykasviksi on suunniteltu vilja-nurmensiemen yhdistelmää. Tavoitteena on saada nurmi lohkolle vuonna 2015.

Muistiinpanot laati:

Timo Lötjönen, MTT Ruukki ja Olli Valtonen, ProAgria