Kerääjäkasvit luomutiloilla

Vuonna 2015 kerääjäkasvien viljely oli tilojen kannalta taloudellinen menestys. Kaikille kerääjäkasvihehtaareille sai tukea 100 euroa hehtaaria kohti. Kävi kuitenkin niin, että hallinnon rahat loppuivat, kun kerääjäkasveja valittiin yli 30 kertaisesti, mitä oli hallinnon puolesta budjetoitu.

Vuodelle 2016 kerääjäkasveista maksetaan 25 %:lle ympäristökorvaus sitoumusalasta. Luomukasvinviljelytilan osalta tässä ei tapahtunut kuitenkaan mitään todella olennaista tuen laskua. Keskimääräisellä viiden vuoden viljelykierrolla kerääjäkasveja saattoi käyttää joko viidesosalla peltoalasta tai kahdella viidesosalla peltoalasta. Neljän vuoden kierrossa, jossa on kaksi nurmea ja kaksi viljaa, hallinnon kerääjäkasviprosentti toimii täysin.

Luomutiloilla kerääjäkasvin käyttö tulisi nähdä jokavuotisena investointina maan rakenteeseen. Näin ollen huolimatta hallinnon rajoituksesta kerääjäkasvi kannattaa kylvää kaikelle sellaiselle alalle, jonne se on mahdollista. Suosittelen kerääjäkasvin kylvämistä myös ympäristökorvauksen ulkopuolisille peltoalueille.

Hyödyt tulevat näkyviin toki samanakin vuonna pellon parempana kantavuutena puinnin ja syysmuokkauksen helpottumisena. Kerääjäkasvilohkon voi jättää kasvipeitteiseksi kevääseen saakka, jolloin se on viimeistään muokattava. Tällöin se lasketaan mukaan kasvipeitteiseen alaan.

Kerääjäkasvien käyttö on hyvin tärkeä osa maan rakenteen parantamista ja hiilen lisäämistä peltomaahan. Hyödyt tulevat näkymään pikkuhiljaa maan parempana tuottokykynä, jos muukin viljelytekniikkasi tukee maan kasvukunnon kehittämistä.

Kerääjäkasveja tulee kylvää riittävästi. Noin 10 kg siemenseos on mielestäni sopiva tai sen yli. 10 kg esimerkkiseos 8 kg Italian raiheinää maksaa noin 14 – 15 euroa ja siihen päälle kaksi kg valkoapilaa on noin 24 euroa eli kokonaishehtaarikustannus on 38 – 40 euroa. Jos luomutila saa kylvettyä jopa 50 % peltoalastaan kerääjäkasveilla niin siitäkin jää siemen- ja kylvökustannuksen yli rahaa käteen.

Luomussa joudumme aina miettimään omaa viljelyämme pidemmällä aikavälillä. Tähän ajatukseen sopii hyvin vuosittainen kerääjäkasvi-investointi.

Kirjoittajana luomuasiantuntija Pekka Terhemaa ProAgria Etelä-Suomesta.