Luomukursseilla riittää osallistujia

Lupaus tulevasta

Alkuvuosi on koulutusten luvattua aikaa. Me kurssien ja koulutuspäivien järjestäjät jännitämme saadaanko riittävästi kiinnostunutta väkeä paikalle tai riittääkö tuoleja kaikille. Olisiko pitänyt järjestää tilaisuus illalla? Onko joku muu tilaisuus samaan aikaan?

Luomukursseille on riittänyt kiinnostuneita viljelijöitä. Oman käsitykseni mukaan kurssin käyneitä on enemmän kuin luomuviljelyyn siirtyneitä. Se onkin oikein, että ottaa asioista selvää ja tekee ratkaisun harkitusti. Luomuviljelyn yksi kulmakivistä on suunnitelmallisuus, sillä perinteiseen tuotantoon verrattuna kasvukauden aikana voimakeinoja käytettävissä hyvin vähän. Sen sijaan maan rakenteen parantamiseen tähdätään joka vaiheessa. Sopivalla kasvinvuorotuksella saadaan pelloilta satoa kuitenkaan vaarantamatta lohkon kasvukuntoa.

Luomusitoumusta hakiessaan viljelijällä pitää olla viiden päivän peruskurssi käytynä luonnonmukaisen viljelyn perusteista. Tai vastaavat luomuopinnot omalla koulupolulla. Kotieläimet luomuun siirtävälle on lisäksi kaksi kurssipäivää luonnonmukaisesta eläinten hoidosta ja tuotantoehdoista. Koulutuksessa käydään läpi eri kasvien luonnonmukaisen viljelyn perusteita, tuotannon kannattavuutta ja tietysti tuotantoehtoja. Monella kurssilla on viljelijöitä kertomassa omasta luomutuotannostaan. Mielestäni tärkeintä olisi kurssin aikana oivaltaa, miten saisi oman tilansa peltojen kasvukunnon nousukiitoon. Tuottaisi luomusatoja ja -tuotteita, jotka parhaiten sopivat tilan olosuhteisiin ja samalla turvaisi, ettei maan viljavuus ehdy. Useimmiten on parasta keskittyä maan rakenteen hoitoon siirtymävaihevuosien aikana.

Valtaosalle suurimmat uhkakuvat luomuun siirtymisessä ovat rikkakasvit ja byrokratian lisääntyminen. Molempiin sopii lääkkeeksi hyvin suunniteltu maatilan toiminta. Vielä turvallisempi olo tulee, kun kuulee toisten viljelijöiden mietteitä ja kokemuksia. Nykyään kursseilla on myös luomutiloja jatkavia yrittäjiä, joilta vaaditaan vastaava pätevyys, kuin muiltakin luomusitoumuksen tekeviltä. Aikaisemmin luomukoulutusta sai täydentää, vaikka luomuun siirtyminen oli jo alkanut. Valitettavasti peruskursseilla ei päästä enää pellonpientareille, jossa viljelijän on helpompi omaksua luomuviljelyn oppeja kuin kurssisalissa. Kannustan kaikkia vaihtamaan kokemuksia ja verkostoitumaan tulevana kasvukautena eri hankkeiden koulutuspäivissä ja pellonpiennartilaisuuksissa. Niin kauan, kuin löytyy maan hoidosta kiinnostuneita viljelijöitä, on luonnonmukaisen tuotannon opeille kuulijoita!

Heikki Ajosenpää, luomuasiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi