Lannan kompostointi

Viljelykierto perustuu monilla kotieläintiloilla nurmiin, joten välttämättä ei joka vuosi ole nurmen uudistamista tai viljaa, vihantaa tai vastaavaa kierrossa. Miten näinä vuosina saa lantaa varastoitua järkevästi ja miten lannan levittämisestä saa yleisesti helpompaa niin, että ravinteet pysyvät tallessa? Tällöin yhdeksi hyväksi vaihtoehdoksi tulee lannan kompostointi. Kompostoituminen on saattanut alkaa jo eläinsuojassa, mutta miten se saadaan vietyä loppuun? Yleisesti lannan hyvällä kompostoinnilla voidaan saada aikaan monia positiivisia vaikutuksia ravinteiden talteen otossa, pellon kasvukunnon ylläpidossa sekä lannan käsittelyssä.

Kompostointi

Kompostoinnilla tarkoitetaan orgaanisen aineen hajoamista pieneliöstön toimesta aerobisessa (hapellisessa) tilassa, johon liittyy lämpötilan nousu. Lopputuotteena kompostoinnissa syntyy vesihöyryä, hiilidioksidia, kivennäissuoloja ja humusta.

Mätänemisellä tarkoitetaan orgaanisen aineksen mädättämistä pieneliöstön avulla anaerobisessa (hapettomassa) tilassa, joka johtuu liiallisesta märkyydestä tai tiiviydestä. Lopputuotteena mätänemisessä on metaania, ammoniakkia, rikkivetyä ja ravinnesuoloja.

Kompostoinnilla saadaan kaikki eloperäinen aines kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Myös hajuhaitat vähenevät ja ravinteiden lannoitusvaikutus tasapainottuu. Kompostoinnin etuja on myös mahdollisten haitta-aineiden häviäminen sekä mahdollisten rikkakasvien ja kasvitautien puhdistuminen orgaanisesta materiaalista. Näiden ansiosta pellon kasvukunto ja myös viljeltävien kasvien laatu paranee. Hyvänä plussana on lannan käsiteltävyyden helpottuminen.

Kuva: Rakenteeltaan hyvää kompostia

Hyvän kompostin osatekijät

Hyvällä kompostoinnilla voidaan lisätä terveyttä ja viljavuutta peltoviljelyssä. Tällöin myös kompostoinnin lähtökohtana pitää olla riittävä määrä kuivaa orgaanista ainesta, jotta kompostointi on yleensä mahdollista toteuttaa oikein. Orgaaninen aines voi olla olkea, heinää, oksasilppua, puunkuorta, kutteria jne.

Turve ei välttämättä ole sellaisenaan paras mahdollinen kuivike kompostointia ajatellen. Olisikin hyvä, jos turpeeseen lisätään vielä runsaasti edellä mainittuja orgaanisia aineita. Turve on itsessään syntynyt mätänemisen eikä aerobisen hajoamisen kautta. Siksi se saattaa sisältää bakteereita tai muita tekijöitä, jotka estävät kompostoitumisprosessin. Orgaaniset ainekset toimivat kompostissa pieneliöstön ruokana. Pieneliöstön ruuan tulee sisältää selluloosaa (olki), energiaa (lanta) ja typpeä (lanta ja ”vihreä” heinä) sekä kivennäisiä, jotta kompostointi toimisi kunnolla.

Tämän lisäksi hyvään kompostiin tarvitaan ilmaa, jotta palaminen olisi tasaista, ja vettä, jotta palaminen ei olisi liian nopeaa. Kompostin pieneliöt tarvitsevat myös lämpöä ja hyvän pH:n, mikä on huomioitava varsinkin turvetta käyttäessä. Jotta pieneliöt lähtisivät heti tasaisesti hajottamaan kompostia, tulisi siihen lisätä hiukan vanhaa kompostia tai puhdasta ja tervettä maa-ainesta.

Kompostin tekeminen käytännössä

Komposti on melko helppo toteuttaa myös käytännössä. Paras toteutustapa on kompostointiin ja lannanvarastointiin tarkoitettu kovapohjainen asfaltti- tai betonialue. Pellolla kompostoitaessa on huomioitava alueen muoto. Viettävillä lohkoilla komposti tulee perustaa maanmuotojen mukaan eli rinteen suuntaisesti, jolloin veden virtauksen aiheuttamat haitat ovat kokonaisuudessaan pienemmät. Pellolla kompostoinnissa on huomioitava myös mahdolliset tulvat, kaivot sekä ojien ja vesistöjen läheisyys. Kompostin perustamisessa on myös huomioitava pellolla tapahtuva liikenne ja sen mahdollisimman hyvä sujuvuus sekä pellon tiivistymisen ehkäiseminen.

Suunniteltaessa kompostointia pellolle tulee tästä tehdä ilmoitus kuntaan sekä huomioida, että pohjavesialueelle ei saa perustaa kompostiaumaa.

Oli komposti sitten pellolla tai kovalla pohjalla, tulee kompostiauman alle levittää ensin kuivaa orgaanista ainesta. Kuivan aineksen määrä riippuu siitä, miten märkää on kompostoitava aines. Mitä märempää kompostoitava aines on, sitä enemmän tarvitaan kuivaa ainesta kompostin alle.

Kuva: Kurottajalla on helppoa ja ketterää kerätä kompostiaaumaa ja sekoittaa kompostia

Kompostiauman korkeus ja leveys eivät saa kasvaa liian suureksi. Auman tulisi olla harjumainen sekä leveydeltään 1,5–3,0 metrin ja korkeudeltaan 1,2–2 metrin välillä. Kompostiauman koko riippuu siitä, millaisin konein sitä pystytään perustamaan ja hoitamaan. Koko voi olla suurempikin, jos sitä pystytään ilmastamaan ja sekoittamaan hyvin kompostoinnin aikana.

Kompostiauman täytön jälkeen laitetaan sen päälle vielä orgaanista ainesta estämään liiallisen veden pääsy kompostiin sekä haihdunnan vähentämiseksi ja eristeeksi. Alkupalamisen jälkeen olisi komposti hyvä peittää siihen sopivalla peitteellä, jolloin estetään ravinteiden haihtuminen ja rikkakasvien pääsy kompostin päälle sekä varmistetaan tasaisempi palaminen.

Kompostia olisi hyvä päästä kääntämään kompostoinnin aikana, jotta palaminen olisi tasaista. Tämä on hyvä tehdä silloin, kun kompostin lämpötila on pudonnut alle 30 asteen. Näin tapahtuu normaalioloissa yhden tai kahden kuukauden kuluttua. Kääntäminen on syytä tehdä myös, jos komposti ei toimi riittävän hyvin.

Kompostointiaika riippuu vuodenajasta ja hiukan myös siitä, mihin tarkoitukseen kompostia tullaan käyttämään. Kompostointiaika on aumakompostoinnissa peltokasveilla yleensä noin 3–7 kuukautta ja puutarhakasveilla 5–9 kuukautta. Talvella perustetun kompostin kompostoitumisaika on yleensä pidempi, koska pakkaset, kuivikkeen vähyys ja mahdollinen tiivistyminen haittaavat sitä.

Kompostin seuranta

Kompostointia tulee seurata ennen kaikkea lämpenemisen, kuivumisen ja kastumisen sekä maatumisen osalta. Kompostin lämpötilan tulisi nousta viikon kuluttua noin 35–45 asteeseen. Jos lämpötila nousee selvästi yli 55 asteen, on kompostia tiivistettävä tai kasteltava.

Myös kompostin kosteutta on hyvä seurata. Kompostin sisältä otetaan kourallinen ainesta ja puristetaan. Jos puristettaessa sormien välistä tulee muutama tippa vettä, on kosteus hyvä. Muussa tapauksessa on syytä miettiä, onko peittävää materiaalia riittävästi kompostin päällä tai tulisiko komposti kääntää ja samalla lisätä kuivikeaineista.

Kompostin levitys

Mahdollisimman suuri osa kompostista olisi hyvä levittää jo keväällä peltoon hävikkien minimoimiseksi, mutta kesän aikana kompostoitunut lanta voidaan levittää myös syksyllä kynnöksen alle. Sopiva kertalevitysmäärä on yleensä noin 10–40 tn/ha riippuen viljelykierrosta, lannoitemääristä, maalajista sekä viljeltävistä kasveista. Ravinnetutkimus kompostista auttaa suunnittelemaan kompostin oikeanlaisen levityksen. Kaikki työsuoritukset pellolla tulee tehdä aina riittävän kuivaan maahan, jolloin vältetään pellon tiivistyminen.