Ympäristöviisasta viljelyä peltojen skannauksella tehostaen
Ympäristön huomioivassa viljelyssä on hyvin tärkeää tietää pelloissa olevien ravinteiden määrä ja mahdollisesti tarvittavat lisäravinteet. Nykyisten tukiehtojen ja käytännön mukaisesti yksi viljavuusanalyysi voi edustaa jopa 5 hehtaaria, jolloin tiedot lohkon ravinnepitoisuuksista lohkon eri osissa voivat olla hyvinkin puutteelliset.
Meillä on tarvetta saada pelloistamme tarkempaa tietoa lannoituksen pohjaksi, jotta eri ravinteita levitetään riittävästi kasvin tarpeet huomioiden, mutta toisaalta vältetään ylilannoitusta ja samalla suojellaan vesistöjä ylimääräisiltä ravinteilta. Ympäristön kannalta on hyvin tärkeää, että kasveilla on riittävästi kaikkia ravinteita, myös hivenravinteita, jotta saadaan uhratuilla panoksilla mahdollisimman optimaalinen sato.
Kasvinviljelyssä ravinteet ovat kalliita ja niiden käyttöä pitää pystyä tarkentamaan. Nykyisin viljavuusanalyyseissä tutkitaan useimmiten vain perustutkimus, vaikka tietous hivenravinteiden puutteista on aivan olennainen asia eri kasvien viljelyssä. Hivenravinteista esimerkiksi mangaania voidaan vuodesta toiseen antaa kasveille, vaikka sille ei olisi läheskään kaikilla lohkoilla tarvetta. Optimaalinen lannoitus on taloudellista ja samalla ympäristön tilaa huomioivaa. Ympäristön ja vesistöjen kannalta on olennaisen tärkeää, että kasveja lannoitetaan todetun tarpeen mukaan ja vältetään turhaa lannoitusta.
Peltoskannauskartoista apua viljelyyn
Maaperäskannauksessa selvitetään lohkon eri osissa maalajit, multavuus, happamuus, pääravinteet ja hivenravinteet. Varsinkin hivenravinteiden tutkiminen tuovat selvän lisän verrattuna perinteisiin viljavuusanalyysien perustutkimuksiin.
Peltoja voidaan skannata esimerkiksi SoilOptixin gammaspektrometrillä. Laite voidaan kiinnittää esim. mönkijän keulaan ja sitten mönkijällä ajetaan noin 12 metrin välein, jolloin laite kartoittaa lohkon eri osien maalajitiedot ja ravinnepitoisuudet. Skannauksen tuloksena lohkolta saadaan kartat, joissa näkyy ravinnepitoisuudet lohkon eri osissa.
Peltoskannauskarttoja voi hyödyntää omassa viljelyssä, vaikka työkoneet eivät pystyisi levityskarttoja hyödyntämään. Miettimällä muokkausta, kylvöä, lannoitusta ja kasvinsuojelua voidaan toimenpiteitä tehdä myös viljelijän harkinnan perusteella. Tutkimalla karttojen ravinnepitoisuuksia lohkon eri osissa voidaan tehdä peruslannoitusta esimerkiksi kalkituksen ja hivenravinteiden osalta ja sitten jatkossa viljellä koko lohkoa suunnilleen samalla tavalla. Myös eroja pellon happamuudessa voidaan tasoittaa käyttämällä erilaisia kalkkimääriä huomioiden pH-arvot lohkon eri osissa.
Vertailussa skannaustulokset ja viljavuusanalyysit
Uusia asioita tuotaessa markkinoille ja viljelijöiden käyttöön on hyvin tärkeää ymmärtää, millaisia tuloksia uudet tutkimusmenetelmät tuottavat, miten niitä voidaan verrata aikaisempiin tutkimustuloksiin ja miten tulokset viedään käytäntöön. Ulkomailta tuodut opit eivät aina sovellu suoraan suomalaisiin peltoihin, vaan uutta tutkimustapaa tulee selvittää ja sovittaa sellaiseen muotoon, että viljelijät voivat käyttää tutkimustietoa mahdollisimman yksinkertaisesti ja luotettavasti. Niinpä teimme Ympäristöviisas viljelijä-hankkeessa vertailua skannauksen antamien tulosten ja perinteisten viljavuusanalyysien välillä kesällä 2022.
Hankkija suoritti peltojen skannausta Ympäristöviisas viljelijä-hankkeen pilottitiloilla neljällä tilalla ja yhteensä viidellä lohkolla ja noin 26 hehtaarilla. Tavoitteena oli skannata puolta suurempi pinta-ala, mutta erinäisten syiden vuoksi osa alasta jäi skannaamatta. Hankkija otti skannaukseen liittyen maanäytteitä 4 kpl/per lohko ja samoista kohdista otettiin skannaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi Ympäristöviisas viljelijä-hankeen puitteissa normaalit viljavuusnäytteet Eurofinsiin tutkittavaksi. Viljavuusnäytteitä otettiin yhteensä 20 kpl. Tuloksia vertailtaessa laskettiin skannaustuloksien perusteella pinta-aloilla painotettu keskiarvo ja verrattiin sitä Eurofinsin viljavuusanalyysien keskiarvoon. Perinteisistä viljavuusnäytteistä tutkittiin maalaji, multavuus (hehkutushäviö), pH ja pää- sekä hivenravinteita yhteensä 10 kpl.
Multavuudet olivat skannaustuloksissa hyvin samanlaiset kuin Eurofinsin näytteissä. Jonkun verran oli eroja, mutta se johtunee siitä, että viljavuusnäytteet otetaan tietystä kohdasta ja skannaustulos edustaa koko lohkoa. Tarkemmin tarkasteltiin näytteiden kohtia (6 kpl), joissa viljavuusnäytteen tuloksen mukaan on multamaata tai turvemaata. Kuudesta näytteestä kahden näytteen kohdalla ei ollut skannauksessa eloperäistä ainetta niin paljon, että ne olisivat olleet multamaata kuten olivat viljavuusanalyysissä. Skannauksen mukaan näytteiden kohdalla oli orgaanista ainetta 14 % ja 18 %, kun multamaassa tulee olla orgaanista ainetta vähintään 20 %. Happamuustulokset olivat hyvin yhteneväiset. Suurin ero happamuuksissa oli 3,4 %, mikä on erittäin pieni.
Joissakin ravinteissa oli eroja, mutta silloin kun tulos pysyy saman viljavuusluokan sisällä, niin erolla ei juuri ole käytännön merkitystä. Saman viljavuusluokan sisällä oli kaikilla lohkoilla ravinteista kalsium, kupari, magnesium. Magnesium luvut olivat kuitenkin keskimäärin skannauksessa 22 % pienempiä.
Kaliumin tulokset olivat skannauksessa n. 38 % pienempiä kuin viljavuusanalyyseissä. Tämä tarkoittaa käytännössä noin yhtä viljavuusluokkaa. Vaihteluväli oli 25–48 % eli erot olivat hyvin samansuuntaiset kaliumin suhteen kaikilla lohkoilla.
Rikin arvot olivat skannauksessa 18 % matalampia, mutta kaikilla lohkoilla pysyttiin samassa viljavuusluokassa.
Sinkin arvot olivat skannauksessa keskimäärin 21 % korkeampia, mutta koska kaikki arvot ovat matalia, niin ainoastaan yhdellä lohkolla oli eroa lähes viljavuusluokka. Mangaanin arvot olivat skannauksessa noin 53 % matalammat kuin viljavuusanalyyseissä. Vaihtelu oli 18–78 %. Useilla lohkoilla ero oli 1,5 viljavuusluokkaa, joten kyseessä on aika huomattava ero.
Suurin ero tuli boorin osalta. Skannauksen antamat tulokset olivat kaikilla lohkoilla selvästi korkeampia ja erot olivat 1,5–2,0 viljavuusluokkaa.
Skannauksessa saadaan selville lohkon eri osien ravinnepitoisuuksia ja vaikka ravinnearvoissa on eroja viljavuusanalyysiin nähden, niin erot ovat kohtalaisen pieniä ja näyttäisivät olevan saman suuntaisia lähes kaikissa tilanteissa.
Skannatulta alueelta otettujen viljavuusnäytteiden perusteella 6 näytettä 20:stä oli eloperäisiä maita. Maalajin merkitystä skannaustulokseen selvitettiin, mutta eloperäisillä mailla näytti tulevan suunnilleen samanlaiset erot ravinnepitoisuuksiin kuin kivennäismaillakin, joten maalajilla ei vaikuttaisi tämän selvityksen perusteella olevan merkitystä skannaustuloksien oikeellisuuteen.
Maaperäskannaus antaa peltojen viljelyyn tärkeää lisätietoa viljavuusanalyysien lisäksi. Tulosten luotettavuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää selvityksiä ja tutkimusta, jotta ymmärretään paremmin, miten tuloksia voidaan käyttää hyväksi viljelyssä.
