Vieraslajit pientareilla
Haitallisista vieraslajeista komealupiini leviää nopeasti pientareilla ja syrjäyttää muuta lajistoa. Pientareiden oikea-aikaisella niitolla voidaan helpottaa kotimaisten niittylajistomme ahdinkoa ja estää lupiinia siementämästä.
Monille meistä alkukesästä sinisenä kukkivat pientareet ovat tuttu näky. Haitallinen vieraslaji, komealupiini se siellä kilpailee elintilasta alkuperäisen niittylajistomme kanssa. Ja tehokkaasti kilpaileekin. Juurakkonsa typpinystyröiden avulla elinympäristönsä rehevöittävä ja kookkaan kokonsa avulla varjostavan komealupiinin leviämisen tehokkuus on vertaansa vailla.
Komealupiinin kanssa kokonaistaistelu on jo hävitty, mutta paikallistaisteluita kannattaa silti käydä. Joka ikinen siementämättä jäänyt lupiini on pieni voitto. Kuuman alkukesän ansiosta lupiinikin on tänä vuonna aloittanut kukintansa aikaisin ja lämpimimmillä paikoilla ne alkavat jo vähitellen muodostamaan siemeniä. Nyt on siis korkea aika lähteä torjuntatöihin.
Oikein ajoitettu tienpientareiden niitto on hyvä keino heikentää komealupiinin kilpailuetua. Tämän vuoksi komealupiinin valtaamilla pientareilla olisi tärkeää tehdä niittotyö kahdesti kesässä. Ensimmäisen kerran jo ennen juhannusta, eli ennen kuin lupiini ehtii muodostamaan siemeniä ja toisen kerran elokuussa, kun muut niittykasvit ovat ehtineet kukkimaan.
Maa- ja kotitalousnaisilla on menossa kolmevuotinen Luontotekoja -kampanja, jonka teemana tänä vuonna on peltojen lumo. Kampanjan puitteissa maisema-asiantuntijamme seuraavat kesän ajan kahta erillistä pellonpiennarta. Toisella kasvaa haitallista vieraslajia, komealupiinia ja toisella pelkästään matalia niittykukkia. Valokuvaseurannan tarkoituksena on nähdä, miten vieraslaji vaikuttaa alueen maisemaan sekä kasvillisuuteen. Kuvia jaetaan kesän aikana sosiaalisen median kanaviimme ja syksyllä aiheesta kirjoitetaan jatkoblogiteksti.
Katri Eriksson
Kirjoittaja toimii maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntijana Länsi-Suomen MKN Maisemapalveluissa.
Kuvat: Katri Eriksson ja Tuire Salminen
