Kaunis maisema on onnistuneen tuotteistuksen tulos

Onnistuneen tuotteistuksen tulos on kaunis ja hoidettu maisema, joka houkuttelee palvelukokonaisuuksillaan asiakkaita ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Suomessa on otettu tuotteistuksen ensiaskelia hyvinvointi- ja matkailupalvelujen, sekä luonnontuotteiden hyödyntämisen saralla. Vapaaehtoisesta kompensaatiosta, sekä luonnon monimuotoisuuskohteiden kummi/sponsoritoiminnasta kehitellään uusia aluevaltauksia.

Luonnon monimuotoisuus vähenee sekä laji- että ekosysteemitasolla ennennäkemättömän nopeasti. Ilmakehän hiilipäästöjen hillitseminen vaatii välittömiä tekoja. Luonnosta vieraantuminen aiheuttaa myös kansanterveydellisiä haittoja, kun ihmiselimistön mikrobiekosysteemi köyhtyy ja fyysinen aktiivisuus vähenee. Voisiko maiseman tuotteistuksesta löytyä apua haasteisiin?

Tuotteistuksen askeleet

Maisemaa voi ajatella resurssina, jonka tuotteistus perustuu ymmärrykseen nykytilasta, toimintaympäristöstä ja asiakkaista. Resurssista rakennetaan tarina ja näytetään, mikä tekee myytävän merkitykselliseksi, mikä siinä on erityistä, sekä millaisia asiakkaita pystytään parhaiten palvelemaan. Mahdolliset esteet ja pullonkaulat käydään läpi. Onnistuneen tuotteistuksen tuloksena on palvelukokonaisuus, joka tyydyttää asiakkaan tarpeet ja vetoaa tämän tunteisiin niin, että tämä haluaa kokea palvelun uudelleen. 

Palvelukokonaisuuden voi myydä vain jos se on hinnoiteltu. Usein on tyydyttävä hyödyn suhteellisen merkityksen pohdintaan, sillä kaikkia ekosysteemipalveluita ei voi mitata rahassa. Arvon antaminen maisemalle on kuitenkin monella tapaa tärkeää. Yrittäjälle se tarjoaa mahdollisuuden esittää tarjoamansa palvelu läpinäkyvästi. Maiseman hinnoittelu voi lisätä myös maaseudun elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta, sekä motivaatiota ylläpitää sitä.

Kummeja, sponsoreita ja kompensaatiota

Tuotteistamisen avulla voidaan saattaa yhteen luonnon monimuotoisuuden edistämistä haluavat tahot kohteiden kanssa. Luonnon monimuotoisuuskohteen kummi tai sponsori edistää alueen kunnostusta ja ylläpitoa työpanoksella tai rahallisella avustuksella. Kompensaatiossa toimintansa ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, joita ei voi estää, hillitä tai vähentää tasoitetaan tukemalla toisaalla sijaitsevan ympäristökohteen kunnostus- ja hoitotöitä.

Luonnon monimuotoisuuden edistämistä tuotteistamishengessä on vanhastaankin maailmalla. Esimerkiksi Zimbabwen Campifire -projektissa kyläyhteisöt ovat 1980 -luvulta lähtien myyneet luontomatkailuyrittäjille oikeuksia hyödyntää villieläimiä valokuva- ja metsästyssafareilla. Myyntitulot ohjataan luonnonsuojeluun ja kylien kehittämiseen. Yhdysvalloissa ja Keniassa tehostetaan kansallispuistojen suojelua keräämällä pääsymaksuja puistojen porteilla. Työntekijöiden palkkoihin ohjatut pääsymaksutuotot edistävät luonnonsuojelua, sillä motivoituneemmat työntekijät vartioivat hanakammin salametsästystä. Luonnonarvopankkeja on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa. Siellä maanomistajat ylläpitävät suojelua tarvitsevien lajien elinympäristöjä ja kun suojelu on saavuttanut tietyn tason myyvät pankistaan osuuksia niitä tarvitseville.

Suomessa Rudus Oy:n LUMO -ohjelmalla hyvitetään louhintatyön luonnonjälkiä edistämällä luonnon monimuotoisuuskohteiden hoitoa muualla. Lisäksi on perustettu ekosysteemihotelleja kaivausalueiden herkkien lajien selviämiseksi. Laaja Habitaattipankki -tutkimuskonsortio on aloittanut kotimaisen mallin kehittelyn. Sen avulla halutaan saattaa kohteet ja kompensaatiota tarvitsevat toimijat yhteen. Pienimuotoisempaa kummi/sponsoritoimintaa on selvitelty myös Uhma -hankkeessa kartoittamalla erilaisten toimijoiden halukkuutta lähteä auttamaan luonnon monimuotoisuuskohteiden hoidossa.

Kaikki hyötyvät

Samalla kun maaseutuluonnon hoito paranee, hyötyy myös ihminen. Hyvinvoiva luonto ja tiiviimpi luontoyhteys vahvistavat terveyttä ja vuorovaikutusta. Alueen maisemanhoito tuo kilpailuetua, sekä parantaa elinkeino- ja työllistymismahdollisuuksia. Maisemanhoidon ja -ylläpidon jatkuvuutta varmistetaan hoitokohteissa tehtyjen sopimusten kautta.

Anu Ainasoja, FM. Kirjoittaja toimii maisema- ja ympäristöasiantuntijana Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisissa /ProAgria.

Teksti on osa UHMA -hanketta, jota toteuttavat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ProAgriat / MKN Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Jaa

Facebook Comments Box