Uskommeko parempaan tulevaisuuteen?

Marraskuun alkupuolella 26 meistä ProAgria Itä-Suomen asiantuntijoista oli ilo käydä MEP Elsi Kataisen vieraana Euroopan pääkallopaikalla Belgian Brysselissä. Idea matkasta syntyi Elsin maatilalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkimainingeissa. 

Neuvontaorganisaatio on yksi tärkeimmistä sidosryhmistä maatiloille. Hyvin usein toimimme ikään kuin linkkinä byrokratian ja viljelijän välillä. Sen vuoksi matka antoi hyvää näkemystä neuvontatyöhön ja matkan jälkeen osaamme tulkata byrokratiaa vielä selkeämmin. 

Vierailukohteita oli useita ja ennakkotoiveissa keskeisiksi aiheiksi nousseet omistajanvaihdokset sekä maaseudun tulevaisuuden näkymät huomioitiin tapaamisten sisällöissä. Viesti eri tahoilta oli selkeä – nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Jos omistajanvaihdoksia halutaan edistää, tulee maataloudella olla valoisa tulevaisuus ja toisin päin. 

Sukupolvenvaihdokset vähentyvät

Maatilojen sukupolvenvaihdosten määrä vähenee koko EU:n alueella ja samalla viljelijöiden keski-ikä nousee. Suomessa tilanne ei ole yhtä heikko kuin joissakin Etelä-Euroopan maissa. Ilmiön taustalla on maatalousalan kiinnostavuus, mikä isolta osin pitkään jatkuneista kannattavuusongelmista. Myös maatalouden ikävä medianäkyvyys ilmastoasioissa himmentää alan trendikkyyttä. 

Kun maatalouden harjoittaminen ja tilanpidon jatkaminen ei kiinnosta nuoria, aiheuttaa se eri alueille ikäviä lieveilmiöitä. Meillä itäisessä Suomessa tämä näkyy maaseudun autioitumisena ja väestön ikääntymisenä. Valtakunnan tasollakin jäljellä olevat tilat kasvavat ja laajentuvat, jää ruuan tuotanto yhä pienemmän joukon harteille. Tämäkin on mielestäni huolestuttava tekijä tulevaisuuden kannalta. On tärkeää varmistaa tulevaisuuteen satsaavien yrittäjien jaksaminen, koska yksittäiset viljelijät ovat jatkossa entistä tärkeämpiä.

Maatalouden kannattavuutta parannettava

Ratkaisun avaimet sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ovat maatalouden kannattavuuden parantamisessa, minkä ovat ymmärtäneet myös EU-tason päättäjät. Uusi CAP-kausi on valmistelussa ja tulevan kauden painopiste tulee olemaan kannattavuuden näkökulma. Nämä vaikutukset näkyvät Suomessa kuitenkin vasta vuosien päästä. 

Ukrainan liittyminen EU:iin saattaa sen sijaan olla jo nurkan takana. Tämä tarkoittaa tukien uudelleen jakoa isolla kädellä, mikä voi leikata tukia suomalaisilta viljelijöiltä. Toisaalta muutoksesta voi avautua myös mahdollisuuksia. Suomella on vahvaa osaamista etenkin maitotuotteiden jalostamisesta ja erikoistuotteista, joten tuotteita ja tietotaitoa voidaan kenties viedä uusille markkinoille.

Yhteiskunnalta saatava tukea

EU:n lisäksi suomalaisen yhteiskunnan tuki on mielestäni tärkeä, jos halutaan että Suomessa on alkutuotantoa myös tulevaisuudessa. Kotimaan lainsäädäntö, pankit, verohallinto ja rahoittajat sekä eritoten markkinat ja osuuskunnat pitäisi saada toimimaan viljelijöiden hyväksi. Yhteinen ja yhteiskunnallinen tahtotila ja tuki olisi varmistamassa, että meillä säilyy oma ruuantuotanto ja elävä maaseutu. 

Myös presidentti Sauli Niinistö painotti ruokaturvaa syksyisessä lausunnossaan. Niinistön lausunto onkin saanut merkittävää huomiota ja painoarvoa EU:n virkamiehistössä ja päättäjissä tänä syksynä.

Vaikuta omalla asenteella

Pitkällä tähtäimellä voimme vaikuttaa lainsäädäntöön mm. äänestämällä, mutta voimme kaikki ottaa osaa maatalouden tukemiseen välittömästi omalla asenteellamme. 

Isäni, siilinjärveläinen maanviljelijä, opetti lapsena, että ”maanviljely on maailman paras ammatti”. Näin ajattelen minäkin. Joka päivä töissä kannan oman pienen panokseni sen eteen, että viljelijöillä olisi asiat paremmin ja toivoa maaseudun tulevaisuudesta. Tulevaisuuteen pitää uskoa oikeasti. 

Samalla tavalla maaseudun asukkaiden ja viljelijöiden pitää uskoa omaan tekemiseen. Valtaosa uskookin. Maatalouden kiinnostavuutta on tärkeää herätellä nuoremman sukupolven parissa huolehtimalla tuotannosta. Erittäin tärkeää on myös ottaa nuoret mukaan tilan kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Silloin sukupolvenvaihdos tilalla on helpompi toteuttaa sujuvasti ja osapuolten tavoitteet täyttyen. 

Vastuu paremmasta tulevaisuudesta ei kuitenkaan ole yksittäisillä viljelijöillä eikä meillä sidosryhmillä. Koko kentän ja yhteiskunnan tuki on tärkeä. Brysselin vierailulla ymmärsin, että Suomi on tärkeä ja tasavertainen osa EU:ia siinä missä muutkin. Meistä halutaan pitää huolta. Aloitetaan siis jokainen omalla kohdallamme asennemuutos positiiviseen suuntaan ja jatketaan panostustamme maaseudun hyväksi tulevaisuuteen uskoen. 

Jokainen vuosi on uusi mahdollisuus. Jouluna rauhoitutaan yhdessä suomalaisten lihapatojen ja kasvisherkkujen ääreen ja uutena vuotena suunnataan katseet kohti valoisampaa tulevaisuutta.