Talouden kolme kulmakiveä

Yrittäjänä olet varmasti kuullut puhuttavan maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja kannattavuudesta.

Mitä tarkoittaa maksuvalmius, kannattavuus tai vakavaraisuus?

Maksuvalmius kertoo yrityksen kassasta: kuinka yritys selviytyy lyhyen aikavälin velvoitteista. Maksuvalmius pohjautuu vahvasti pankkitilin saldoon, mutta ei ole koko totuus. Maksuvalmiutta tarkastellaan myös pidemmällä aikavälillä, yleisimmin vuositasolla. Nykyisin sähköisen kirjanpito mahdollistaa maksuvalmiuden lyhytaikaista seurantaa lähestulkoon itsestään: myyntilaskuja tehdessä ja ostolaskuja maksuun laittaessa parin viikon maksuvalmius näkyy monessa ohjelmassa kassavirta ennusteena. Samaa seurantaa pystyy tekemään myös manuaalisessa kirjanpidossa, se vaatii vain enemmän omaa aktiivisuutta.

Kannattavuus tarkoittaa tiivistetysti sitä, että yrityksen tuotot ovat suuremmat kuin kustannukset. Saattaa olla tilanteita, joissa kustannukset ovat suuremmat, mutta pitkällä tähtäimellä heikolla kannattavuudella toimivaa yritystä ei kannata sellaisenaan pyörittää. Maataloudessa kannattavuuteen liitetään monesti sadon määrä, kattaen niin pellosta tulevan sadon kuin eläintuotannon kilot tai määrät. Määrän sijaan nykyisin kiinnitetään ehkä enemmän huomiota sadon laatuun. Kannattavuudesta puhuttaessa nostetaan myös esiin yrityksen kyky tehdä kestävää liiketoimintaa.

Vakavaraisuus tarkoittaa yrityksen kykyä suoriutua veloista pitkällä aikajänteellä. Kannattavakin yritys on heikoilla, jos tapahtuu ulkoisia muutoksia ja vakavaraisuutta ei ole. Vakavaraisuus tulee konkreettisimmin ilmi lisälainanotoissa: rahoituslaitos tarkastelee yrityksen vakavaraisuutta. Maataloudessa myös tällä hetkellä vakavaraisuutta koettelee haastavat ajat. Vakavaraisuutta ei tarvitse myöskään ajatella vain yrityksen omana toimena: vahvat kumppanuudet ja verkostot tuovat yrityksen ulkopuolista vakavaraisuutta ja näin ollen haastavatkin olosuhteet saadaan käännettyä voitoksi.

Vertailutieto hyödyksi

Vertailutietoa talouden luvuissa kaipaa jokainen yrittäjä varmasti aika ajoin. Helpoin vertailutieto löytyy yrityksen sisältä: toimintaa voidaan verrata historiatietoon samalta ajanjaksolta, ja sen mukaan muokata toimintasuunnitelmia. Mahdollisuuksia vertailutiedon saamiseen samalta alalta löytyy esimerkiksi Luonnonvarakeskusten tilastoista.

Talouden lukuja kannattaa peilata tehtävään toimintaan: monesti tehokkaasti tekeminen tuo myös eurollisia hyötyjä. Kirjanpidon raportit toimivat hyvänä työkaluna toiminnan muiden raporttien kanssa. Tietoa tulee huomaamatta ja paljon. Ymmärrys tiedosta ja keinoista, millä näitä hyödyntää, on ensisijainen asia. Kaikista tärkeintä on, että yrittäjä itse tiedostaa ja kiinnostuu luvuistaan. Silloin niitä on mahdollista lähteä hyödyntämään.