Miltä näyttää Kanta-Hämeen elinvoima ja yrittäminen maaseudulla?

Vaikka Kanta-Hämeessä riittää töitä alueen elinvoiman säilyttämiseksi, uskoa ja potentiaalia löytyy. Tähän johtopäätökseen päädyttiin ProAgria Etelä-Suomi Ry:n Onnistumme Yhdessä Hämeessä -hankkeen järjestämässä tulevaisuustyöpajassa. Tilaisuus kokosi alueen yrittäjiä ja toimijoita miettimään Kanta-Hämeen maaseudun yrittämisen tulevaisuutta ja etsimään nostetta yrittäjien kilpailukykyyn. Tilaisuudessa käytiin läpi elinvoimabarometrin tulokset ja esitettiin Kanta-Hämeen tilannekuva.

Kanta-Hämeen yrittäjät ovat hyödyntäneet hyvin julkisia palveluita

Yrittäjien uskoa yrittämiseen omassa maakunnassa mitattiin ensimmäistä kertaa elinvoimabarometritutkimuksella. Barometrin mukaan kolme elinvoimaisinta maakuntaa olivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Mihin Kanta-Häme sijoittui? Elinvoimabarometri kartoittaa suomalaisten yrittäjien näkemyksiä oman maakuntansa elinvoimaisuudesta. Vastausten perusteella Kanta-Häme sijoittui sijalle 12 kaikkiaan 18 maakunnasta. Katsotaan hiukan tarkemmin, mitkä asiat nousivat erityisesti esiin Kanta-Hämeen alueella.

Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen esitteli barometrin tuloksia erityisesti Kanta-Hämeen näkökulmasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 8430 yrittäjää, joista 181 oli Kanta-Hämeestä. Kanta-Hämeessä suurin osa vastaajista olivat yksityisyrittäjiä, mutta joukkoon mahtui myös seitsemän yli 5 miljoonan liikevaihdon omaavaa yritystä. 33 prosenteilla vastanneista oli myös kansainvälistä liiketoimintaa.

Minkä teemojen kohdalla Kanta-Häme loisti? Yrittäjät pitivät maakuntansa saavutettavuutta loistavana ja tieverkon osalta Kanta-Häme olikin tuloksissa heti toisena Uudenmaan jälkeen. Yrittäjät pitivät myös yrityksille tarjottavien julkisten palveluiden tarjontaa hyvänä; heistä 26 % oli käyttänyt aloittavan yrittäjien palveluita ja 30 % oli ollut jollakin tavalla mukana erilaisissa kehittämishankkeissa, joihin myös ProAgrian Onnistumme yhdessä Hämeessä -hanke lukeutuu.

Yrittäjät olivat myös kiitettävästi osallistuneet verkostoitumistapaamisiin. Sen sijaan yrittäjät antoivat vastauksillaan mietittävää alueen poliittisille päättäjille. He eivät kokeneet päätöksenteon tukevan yrittäjyyttä riittävästi. Alle 10 % antoi hyvän arvosanan kysymykseen: ”Maakuntani poliittinen päätöksenteko ilmapiiri on yrityksen kannalta postiviinen”. Myös matkailupalveluiden osalta Kanta-Häme ei loistanut. Kanta-Hämeessä on panostettu matkailuun, mutta tämä ei näkynyt vastauksissa, sillä Kanta-Häme sijoittui viimeiseksi, kun kysyttiin maakunnan puoleensavetävyyttä matkailun näkökulmasta.

Kaikki kysymykset ja vastaukset löydät: https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/elinvoimabarometri-2023/

Kanta-Hämeen maaseutukunnissa on suhteessa enemmän yrittäjiä kuin kaupungeissa

Kanta-Hämeen tilannekuvasta kertoivat Hämeen Liiton maakunta-analyytikko Jukka Lidmanin ja Hämeenlinnan kaupungin erityissuunnittelijan Ismo Hannula. Kanta-Häme on hyvin kolminapainen ja monimuotoinen maakunta, jossa kolmen kaupungin väliin mahtuu paljon maaseutukuntia. Lähes kaikki riihimäkeläiset asuvat kaupunkialueella, kun taas Humppilassa lähes jokainen asukas asuu maaseutualueella.

Lidmanin mukaan maakunnassa on Suomen keskitasoon verrattuna huomattavasti parempi työllisyystilanne. Kanta-Hämeen maaseutumaisissa kunnissa on suhteessa enemmän yrittäjiä kuin kaupungeissa. Fakta on kuitenkin se, että väestö vanhenee ja vähenee, ja tätä myötä työvoiman määräkin vähenee. 

Työelämään siirtyvien nuorten määrä ei riitä korvaamaan sieltä poistuvia. Tällä hetkellä 17 prosenttia Kanta-Hämeessä työskentelevistä työskentelee sote-alalla ja joka kolmas työmarkkinoille tulevista nuorista tarvittaisiin sote-palveluiden piiriin. Tämä ei ole kestävä tilanne. Kun sote-palveluita tarvitaan jatkossa entistäkin enemmän, ovat teollisuuden työpaikat puolestaan Kanta-Hämeessä vähentyneet dramaattisesti - jopa 22 prosenttia 14 vuodessa. Nämä toimialan muutokset tulevat näkymään maakunnan keskimääräisessä palkkatuloissa ja sitä kautta verokertymässä, sillä teollisuudessa palkat ovat pääsääntöisesti sote-alaan verrattuna korkeampia.

Väestöä muuttaa enemmän taajamiin ja kaupunkeihin ja sen myötä esimerkiksi työvoiman saatavuus maaseutumaisissa pitäjissä muuttuu haasteellisemmaksi. Ismo Hannulan mukaan maa- ja metsätalouden merkitys ja alan yrittäjätulo on maaseutumaisissa kunnissa merkittävä. 

- Jos maaseudulla maa- ja metsätalous vähenee, ovat maaseutukunnat enää vain asuinpaikkoja, Hannula totesi. 

Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjille

Vaikka maaseudun rooli on muuttunut perinteisten maatilojen vähentyessä, tarjoaa maaseutu paljon erilaisia mahdollisuuksia yrittämiselle. Maaseudun elinvoiman turvaamiseksi onkin tärkeää taata, että maaseudulla on myös tulevaisuudessa mahdollista harjoittaa yhä monipuolisemmin yritystoimintaa.

ProAgrian yritysasiantuntija Kirsi Sinisilta pohti tilaisuudessa, miten koronan synnyttämä etätyöbuumi näkyy maaseudulla. Lisääkö se muuttoa takaisin maaseudulle ja kasvattaako se maaseutumaisissa kunnissa myös yrittämisen mahdollisuuksia. Ajatukseen yhtyi myös Linnan Kehityksen Pia Niemikotka.

- Voisiko vapaa-ajan asukkaat viihtyä ympärivuotisemmin Kanta-Hämeessä, kun etätyöt lisääntyvät? 

Hannula korostikin esityksessään vapaa-ajanasukkaiden merkitystä. Kanta-Häme on maakunnista viidennellä sijalla vapaa-ajanasuntojen määrässä.

- Kesäasukkaat tuovat ulkopuolista rahaa maakuntaan, hän totesi.

Yritykset ovat elinvoimaisen maakunnan kantava voima

Miten yrittämisen mahdollisuuksia voisi entisestään parantaa Kanta-Hämeessä? Fasilitaattorin Sanna Vilenius-Merosen (Koko & kehitys Oy) johdolla alueen toimijat ja yrittäjät pohtivat, millaisia palveluja, toimijoita ja verkostoja Kanta-Hämeessä olisi tarjolla erityisesti maaseudulla toimiville yrittäjille vuoden 2025 lopulla. Vastauksissa korostuivat mm. seuraavat asiat:

• Yrittämisen kokeilemista pitäisi helpottaa eikä se saisi heti vaikuttaa esimerkiksi työttömyystukeen leikkaavasti
• Oppilaitosten ja yrittäjien välinen yhteistyö
• Halutaan lähemmäksi yhden luukun periaatetta, jotta yrittäjä saa helposti tarvittavan avun
• Toimijoiden verkostoitumistilaisuudet tärkeitä, jotta toimijat osaavat ohjata yrittäjän oikealla ihmiselle
• Miten yrittäjien ja toimijoiden pitäisi varautua tekoälyyn ja mitä mahdollisuuksia se tuo?
• Maaseutukuntien palvelut, kuten päiväkodit yms. tulisi säilyttää, jotta asuminen ja yrittäminen siellä on mahdollista. Tietoliikenneverkoston osalta valokuitu olisi tärkeää saada maaseutukuntiin.
• Apua yrittäjille taloudenhoitoon kuten budjetointiin
• Yhteistyön kehittäminen yrittäjien välillä
• Vapaa-ajan asukkaissa paljon potentiaalia ja heidän mielipiteensä ovat myös tärkeitä maaseutukuntien kehittämiseksi
• Voisiko elämysten verkkokauppa toimia?
• Sote-palveluiden merkitys nousee. Mitkä olisivat yrittäjien uudet mahdollisuudet?

Vaikka töitä riittää, alueen elinvoimaa ja yrittämisen mahdollisuuksia on mahdollista kehittää tiiviillä yhteistyöllä toimijoiden ja yrittäjien välillä. Muun muassa erilaiset kehittämishankkeet toimivat näissä hyvinä väylinä. 

- Tarvitaan vain enemmän tekoja ja vähemmän puhetta, kiteytti Kirsi Sinisilta tilaisuuden loppuun.

Onnistumme Yhdessä Hämeessä -hanke päättyi 30.9.2023. Hanke auttoi yrityksiä kehittämisen poluilla ja yritysten perustamisasioissa, ja olikin mukana synnyttämässä useampaa eri yritystä. Hanke järjesti myös useita tilaisuuksia, joihin osallistui yli 600 osallistujaa Hämeen alueelta. Omistajanvaihdosasiat olivat hankkeessa vahvasti esillä Hämeen Yrittäjät Ry:n osatoteutuksen kautta.

Yritysten kehittämisinvestointeja rahoittivat Hämeen ELY-Keskus ja Leader-toimintaryhmät.