Kassabudjetointi on helppoa ja hauskaa!

Ei oikeastaan kumpaakaan, mutta otsikon pitää olla vetävä ja hauska näinä someaikoina.

Siksi kassabudjetointiin kannattakin hankkia kunnon välineet ja käyttää apuna myös niin sanotusti likaisen työntekijöitä. Eli keskittyä itse olennaiseen: tavoitteiden asettamiseen, suuntaviivojen antamiseen ja jämäkkään toteutukseen, sekä työn hedelmien nauttimiseen samalla kun nauraa koko matkan pankkiin ja takaisin.

Miksi pitäisi budjetoida?

Periaatteessa voidaan väittää, että yksikään yritys tai talousyksikkö ei ole kaatunut huonoon kannattavuuteen, mutta rahojen loppumiseen aika moni kannattavakin.

Perinteinen kannattavuuslaskenta tuloslaskelman tapaan esitettynä, oli se sitten maksu- tai suoriteperusteista, ei mitenkään huomioi tulojen ja menojen eriaikaisuutta ja rahojen riittävyyttä tietyllä hetkellä vaan koko laskelmassa esitetyllä kaudella yhteensä.

Ja on hyvä huomata, että tuloslaskelma ei voi sitä mitenkään tehdäkään. Se ei siis ole edes mahdollista. Eli usein on turhaa syyttää huonoa kannattavuuslaskelmaa, kun rahat loppuvat kesken. Toki vika voi olla siinäkin.

Hyvä ja jälkikäteen tarkaksikin osoittautuva ennuste seuraavan vuoden kokonaistuloksesta on koko lailla hyödytön ennakoitaessa maatilan rahoitusta. Aloittavissa, voimakkaasti kasvavissa ja pienissä yrityksissä budjetoitu kuukausittainen kassatilanne on tärkeämpi tieto kuin (budjetoitu) kuukausittainenkaan kirjanpidon tulos.

Kassan hallinnan vaikeus

Mistä se vaikeus tulee? Miksi on vaikeaa ajoittain saada rahat riittämään varsinkin tuotannon kasvaessa?

Yksinkertaisesti se johtuu siitä, että tuotannontekijät on hankittava ja maksettava lähes poikkeuksetta etukäteen ennen niitä tuloja, joita varten ne uhrataan.

Erityisesti maataloudessa tämä viive aivan välittömienkin tuotannontekijöiden ja niistä saatavien tuottojen välillä on merkittävä. On aivan normaalia joutua odottamaan vastaavia tuottoja puoli vuotta ja jopa enemmänkin. Sen lisäksi maatalous vaati yleensä paljon erilaisia pitkäaikaisia tuotannontekijöitä, kuten maaomaisuutta, rakennuksia ja koneita, joita ei mitenkään voi, eikä ole tarkoituskaan, saada maksettua yhdessä tuotantokierrossa, johon ne osallistuvat kapasiteetillaan.

Puhutaan pääoman hitaasta kierrosta ja tämä yhdistettynä yleensä vielä heikkoon kannattavuuteen antaa tietysti erityisiä haasteita kassanhallintaan.

Joka tapauksessa näihin talouden reunaehtoihin yrittäjien on sopeuduttava ja parhaiten se onnistuu rahavirtojen etukäteissuunnitteluna eli kassabudjetointina.

Käyttöpääoma

Tuttu sana kaikille varmaankin. Ainakin lainaluettelossa käyttöpääomalainoja esiintyy, kun ei ole pystytty paremmin perustelemaan rahantarvetta eli ei ole siis ollut kysymys investoinnista ja sen rahoituksesta.

Käyttöpääoman tarpeen aiheuttaa juuri kustannusten ja tuottojen eriaikaisuus.

Rahavirrat ovat pohjimmiltaan vain heijastuma yrityksen fyysisistä tavaravirroista. Sillä onhan määrä*hinta lopullisen menon tai tulon lopullinen määrä. Siksi itse tuotannon perusteellinen suunnittelu on taloudellisen menestymisen avain. Tunnetusti rahat eivät laskemalla lisäänny.

Vaikka tulorahoituksellakaan ei ole periaatteessa korvamerkkiä, on loogista ajatella,

• että kaikki juoksevat kassamenot tapahtuvat tulorahoituksesta
• pääomien käytön lisäksi myös osa pitkäaikaista tuotannontekijöistä aiheutuvista menoista on kyettävä rahoittamaan tulorahoituksesta
• ja tulorahoituksen maksetaan myös rahoittajien kunakin hetkenä vaatimat erät
• yrittäjäperheen kulutusmenot (syömävelkaa ei oteta) ja verot.

Ainoastaan pitkävaikutteiset maksut investointeina ovat erillisenä tehtävä päätös, johon tulorahoituksen riittävyys vaikuttaa vain osittain.

Tämän rahoituksen ”etuoikeusteorian” ymmärtäminen on tie kestävään talouteen.

Mitä kassabudjetointi käytännössä tarkoittaa? Lue Erkki Juntusen blogin toinen osa: Budjetoinnista eväitä yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun ja ennakointiin.

Kirjoittaja
Erkki Juntunen
Talousasiantuntija
ProAgria Lappi