Biometaani ja hiilimarkkinat – tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet

Biometaania kannattavasti? -webinaarisarja, 1. osa: Biometaanin markkinat 19.11.2025

Asiantuntijat Ilkka Leinonen (LUKE), Eemil Vuori (OTC Flow), Sanna Kokkonen (Rohe) ja Jani Hautaluoma (Auris Energia) valottivat markkinoiden nykytilannetta, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Biometaani ja hiilimarkkinat tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja vihreän siirtymän edistämiseen

Hiilimarkkinat ja sertifioidut ilmastoyksiköt

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat tarjoavat yrityksille mahdollisuuden kompensoida päästöjään ostamalla ilmastoyksiköitä, jotka perustuvat esimerkiksi hiilen sidontaan tai päästövähennyksiin. EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikko (CRCF) pyrkii luomaan sääntelykehikon, joka varmistaa yksiköiden luotettavuuden ja markkinoiden toimivuuden.

Hiilimarkkinoiden haasteina ovat kuitenkin mm. pysyvyysongelma ja kaksoislaskenta. Päästövähennystoimenpiteiden tulee täyttää tietyt kriteerit, kuten:

Laskettavuus – päästövähennykset on voitava mitata luotettavasti

Lisäsyyis – toimenpiteiden on tuotettava lisäarvoa päästövähennyksiin

Pysyvyys – vaikutusten on oltava pitkäaikaisia

Kestävyys – huomioitava ympäristövaikutukset, kuten biodiversiteetti

Biometaani ja sen merkitys markkinoilla

Biometaani on uusiutuva energialähde, joka voidaan käyttää esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa. Eemil Vuoren mukaan biometaanin alkuperätakuu markkinat kehittyvät nopeasti ja uusien alkuperätakuun myyntikohteiden määrä lisääntyy.

OTC Flow tarjoaa markkinapaikan, jossa biometaanin alkuperätakuilla voidaan käydä kauppaa. Tärkeitä tekijöitä biometaanin markkinoilla ovat:

Sertifikaatit ja alkuperätakuut – Biometaanin hiilijalanjälki voidaan todentaa alkuperätodistuksilla, kuten PoS (Proof of Sustainability), joka määrittää tuotteen hiili-intensiteetin.

Markkinoiden yhteentoimivuus – Biometaanitodistusten ja eri markkinajärjestelmien (esim. AIB ja ERGaR) yhteensovittaminen on avainasemassa.

Pitkäaikaiset sopimukset – Biometaania voidaan hankkia sekä lyhytaikaisilla että pitkäaikaisilla sopimuksilla, mikä tukee investointeja uusiutuvaan energiaan.

Jakeluvelvoite ja joustomekanismi – uhka vai mahdollisuus?

Suomessa hallitus on ehdottanut, että osa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta voitaisiin korvata maankäyttösektorin ilmastotoimilla. Ilkka Leinonen nostaa esiin kriittisiä näkökulmia tästä joustomekanismista:

 - Se voi hidastaa fossiilisten polttoaineiden korvaamista, jos uusiutuvan energian käyttöä ei priorisoida.

Biokaasualan kehitystä entisestään heikentää, jos markkinoille tulee epävarmuuksia.

Joustomekanismi voi olla ristiriidassa EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikon kanssa, koska maankäyttöön perustuvat päästövähennykset eivät ole pysyviä. Jos joustomekanismi toteutuu, vain pysyvät päästövähennykset tulisi hyväksyä, jotta hiilimarkkinoiden uskottavuus säilyy.

Tulevaisuuden näkymät

Biometaanilla on valtava potentiaali ilmastotoimissa, mutta markkinoiden kehittäminen edellyttää selkeää sääntelyä ja vakaita investointiympäristöjä. Sertifikaattijärjestelmien kehitys, sääntelyn selkeyttäminen ja kansainvälisten markkinamekanismien yhteentoimivuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät biometaanin ja hiilimarkkinoiden tulevaisuuden.

Ilkka Leinonen ja Eemil Vuori korostavat, että biometaanin ja hiilimarkkinoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa riippuu politiikkatoimien johdonmukaisuudesta ja markkinoiden uskottavuudesta.

Onko biometaani merkittävä osa tulevaisuuden hiilimarkkinoita? Se riippuu siitä, kuinka hyvin sääntely, markkinatoimijat ja teknologia kehittyvät yhdessä.

Oivalluksia biometaanin markkinoista

Ensimmäisenä markkinapuheenvuoron piti Sanna Kokkonen Rohe Oy:stä. Hän korosti biometaanin roolia osana kestävää energiataloutta ja painotti tarvetta kehittää markkinamekanismeja, jotka tukevat uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä.

Seuraavaksi Jani Hautaluoma Auris Energia Oy:stä käsitteli biometaanin tuotannon teknisiä ratkaisuja ja niiden integrointia nykyisiin energiajärjestelmiin. Hän toi esiin innovatiivisia lähestymistapoja, jotka voivat parantaa tuotannon ja logistiikan tehokkuutta ja kannattavuutta.

Tapio Helotie Wega Groupista jakoi näkemyksiään biometaanin logistiikasta ja jakelusta. Hän painotti infrastruktuurin kehittämisen merkitystä biometaanin laajamittaiselle käyttöönotolle sekä esitteli ratkaisuja, jotka voivat helpottaa polttoaineen jakelua eri sektoreille.

Viimeisenä puhui Ari Suomilammi Gasum Oy:stä, joka keskittyi biometaanin markkinapotentiaaliin Pohjoismaissa. Hän analysoi nykyisiä markkinatrendejä ja korosti yhteistyön tärkeyttä eri toimijoiden välillä biometaanin aseman vahvistamiseksi energiamarkkinoilla.

Tilaisuuden puheenvuoroista välittyi selkeä viesti: biometaanilla on merkittävä rooli tulevaisuuden kestävässä energiataloudessa. Onnistuminen edellyttää kuitenkin teknologian, infrastruktuurin ja markkinamekanismien kehittämistä sekä tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kesken.

Biometaania kannattavasti? -webinaarisarja, 2. osa: Biometaanin tuotanto – lupa- ja tukipolitiikan vaikutukset kannattavuuteen 26.11.2024

Biometaanin tuotanto on yhä tärkeämpi osa uusiutuvaa energiantuotantoa, mutta sen kehittäminen edellyttää tarkkaa sääntelyn ja tukipolitiikan tuntemusta. "Biometaania kannattavasti" -webinaarisarjan toisessa osassa syvennyttiin lupa- ja tukikysymyksiin, jotka vaikuttavat suoraan investointien kannattavuuteen.

Keskeisiä teemoja olivat Tukesin kemikaaliturvallisuuslupien vaatimukset sekä mahdolliset tukimuodot, kuten investointituet ja verohyödyt. Esityksissä painotettiin myös biokaasulaitosten riskienhallintaa ja sääntelyn kehittymistä.

Biometaanin tukeminen ja sääntely – avaintavoitteet ja haasteet

BEPS-hanke (Biotalouden edistäminen Pirkanmaalla ja Satakunnassa) tuo esiin alueen mahdollisuudet biometaanin tuotannon laajentamiseen. Webinaarissa Maa- ja metsätalousministeriön Juuso Kalliokoski käsitteli uusiutuvan energian tukipolitiikan linjauksia, korostaen erityisesti biometaanin roolia energiatuotannossa. Teollisuusneuvos Pekka Grönlund nosti esiin biometaanin tukemisen näkymät ja mahdolliset haasteet, erityisesti rahoituksen ja verotuksen osalta.

Ympäristölupaprosessi on keskeinen askel biokaasulaitoksen käynnistämisessä. Heikki Pajala Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta tarkasteli biometaanin ympäristölupavaatimuksia ja prosessin sujuvuutta. Tukesin Lotta Immonen puolestaan esitteli biometaanin tuotantoon liittyviä turvallisuuslupia.

Webinaarin lopuksi kaavasuunnittelija Anna-Maria Niilo-Rämä esitteli Hämeenkyrön case-esimerkin, jossa biokaasulaitoksen sijoituspaikan valinta oli tärkeässä roolissa. Suunnittelun onnistuminen edellytti yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja asukkaiden kanssa.

Webinaari tarjosi kattavan kuvan biometaanin tuotannon käynnistämisen edellytyksistä ja tukimuodoista, tuoden esiin sääntelyn, ympäristön ja turvallisuuden huomioimisen tärkeyden.

Biometaania kannattavasti? -webinaarisarja, 3. osa: Biometaanin logistiikka ja maakaasuverkko 3.12.2024

Biometaanin hyödyntäminen on yhä tärkeämpää kestävämmän energian tuotannossa, mutta sen logistiikka on monivaiheinen ja haastava osa-alue. Syötteiden ja mädätteen kuljetus sekä biometaanin siirto paikkakunnalta toiselle sekä sen jakelu voivat vaikuttaa sen kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Webinaarisarjan kolmannessa osassa syvennyttiin juuri näihin teemoihin – biometaanin tuotannon logistiikkaan ja siihen, miten maakaasuverkko voi tukea sen laajempaa käyttöä.

Biometaanin konttilogistiikka – Gasum Oy, Tuomas Niskanen
Gasumin Tuomas Niskanen kertoi, miten konttilogistiikka voi tuoda joustavuutta biometaanin kuljetukseen. Konttien avulla biometaania voidaan kuljettaa pienemmille alueille ja hyödyntää joustavia kuljetusreittejä. Tämä voi vähentää logistiikkakustannuksia ja parantaa koko jakeluketjun tehokkuutta. Konttilogistiikka on myös ympäristöystävällinen vaihtoehto, sillä se mahdollistaa biometaanin kuljettamisen suuremmissa erissä.

Logistiikan optimointi – Digikierto Oy, Dan Ackers
Dan Ackers Digikierto Oy:stä esitteli käytännön esimerkkejä siitä, miten biometaanin kuljetusprosessit voidaan optimoida. Optimoimalla kuljetusreitit ja aikarajat, voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä ja pienentää ympäristövaikutuksia. Ackers korosti, että logistiikan tehokkuus ei ole vain kustannuskysymys, vaan myös kilpailukyvyn parantamista markkinoilla, mikä voi tehdä biometaanista houkuttelevamman vaihtoehdon.

Biometaanin nesteytys – Sarlin Oy, Juha-Matti Herpiö
Juha-Matti Herpiö Sarlinilta kertoi biometaanin nesteyttämisen eduista. Nesteytetty biometaani on helpommin kuljetettavissa ja varastoitavissa, ja sen avulla biometaania voidaan jakaa laajemmalle alueelle. Nesteytys mahdollistaa biometaanin käytön laajemmassa mittakaavassa myös raskaassa tieliikenteessä ja laivaliikenteessä.

Verkkoonsyöttöpisteet – Gasgrid Finland Oy, Janne Grönlund
Gasgrid Finlandin Janne Grönlund keskittyi verkkoonsyöttöpisteiden merkitykseen biometaanin markkinoiden laajentamisessa. Verkkoonsyöttöpisteet ovat avainasemassa, kun biometaania liitetään maakaasuverkkoon.

Webinaarissa nousi esiin, kuinka tärkeää on kehittää biometaanin logistiikkaa ja infrastruktuuria, jotta sen hyödyntäminen olisi mahdollisimman kannattavaa ja tehokasta. Asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että logistiikan optimointi, nesteytys ja verkkoonsyöttöpisteiden lisääminen ovat avaintekijöitä biometaanin tulevaisuuden kannalta.

Blogi on tiivistelmä BEPS-hankkeen biometaaniaiheisesta webinaarisarjasta. Koko webinaarisarjan esitysmateriaalit löytyvät BEPS-hankkeen sivuilta.