Vuosi 2014 on muutosten vuosi

Vuosi 2014 jää lähiajan historiaan nuorten viljelijöiden aloitustukien ja luopumistuki hakemusten runsauden puolesta. Viimeksi Pohjois-Savossa on päästy lähes yhtä suuriin NUVI hakemuksiin noin 10 vuotta sitten. Koko valtakunnassa ylitetään selvästi viime vuosikymmenen hakemusmäärät.

Nuoren viljelijän aloitustuen hakumahdollisuus tälle rahoituskaudelle loppui lokakuun loppuun. Luopumistuesta voi vielä hakea ennakkoratkaisua tämän vuoden aikana nykyisillä ehdoilla. Luopumistukijärjestelmä sai jatkoajan 2015–2018 vuosille, joskin ehdot tulevat muuttumaan. Samoin rahoituksen ehdot muuttuvat tulevana vuonna.

Myös verotuskäytännössä tapahtuu kokoajan tarkennusta ja uutta tulkintaa. Lokakuussa verottaja julkaisi maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa ohjeet. Näillä uusilla ohjeilla pyritään yhtenäiseen käytäntöön koko Suomessa. Tavoite tietysti on hyvä. Varsinkin verohallinnon kannanottoja tiedotteet kannattaa lukea, esimerkiksi viime keväältä tullut yhteislahjana tai testamentilla yhteisesti saadun omaisuuden verottaminen. Kannanoton mukaisesti tulee nyt testamentissa tai lahjakirjassa olla nimenomainen maininta, että kyseessä on yhteissaanto.

Se, että haemme ennakkoratkaisuja aloitustuesta, lahjaverotuksesta ja luopumistuesta, helpottaa lopullisen luovutuksen tekemistä. Tiedämme, miten näissä asioissa käy, kun kirjoitamme lopulliset luovutuskirjat. Mietittävää on paljon muutakin. Haluankin nostaa esille nyt muutamia näitä hyvinkin keskeisiä osa-alueita.

Miten asuminen järjestetään, eli yleisesti asumisjärjestelyt. Myydäänkö vaiko lahjoitetaanko tila, eli mikä on kauppahintataso. Toisten lasten eli jatkajan sisarusten tasapuolinen kohtelu, maksetaanko jotakin nyt sisarille vai jääkö sisarusten huomioiminen tulevaisuuteen vai onko huomioitu jo etukäteen. Nämä pohdinnat tehdään jokaisella tilalla ja tilan omista lähtökohdista.

Onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen kuuluukin riittävän ajan varaaminen suunnittelulle ja henkiselle valmistautumiselle, niin luopujien kuin jatkajien osalta. Keskeistä on avoimuus ja perhepiirissä tapahtuva keskustelu. Suunnitteluun kannattaa käyttää asiantuntijoitten apua, näin vältytään monelta koukerolta.

Viimeaikoina ovat yleistyneet ja varmaan jatkossa tulee yleistymään erilaiset yhtymät ja yhteenliittymät. Yleisiä ovat myös vaiheittaiset sukupolvenvaihdokset. Yhtymä muotoinen maatalous on sinällään hyvä, mutta pelisäännöistä kannattaa sopia etukäteen. Eli tehdään yhtymäsopimus, johon selkeästi kirjataan miten yhtymää hoidetaan ja etenkin se miten yhtymä lopetetaan/puretaan. Kaikki päättyy joskus ja jos on sovittu, miten menetellään yhtymän purkautuessa (tapahtuipa se eläessä tai kuollessa), monelta turhalta riidalta vältytään.

Meidän kaikkien tulee pysähtyä miettimään asioita entä jos… eli onko avioehtosopimukset, testamentit ja edunvalvonta valtuutukset olemassa. Miten turvataan tilan tulevaisuus, jos jotakin sattuu? Nämä korostuvat entisestään, kun tehdään yhtymä. On useamman henkilön toimeentulosta kiinni, jos jollekin jotain sattuu. Kaikkeen ei pystytä etukäteen varautumaan, mutta hyvin moniin asioihin ja riskeihin voidaan. Miksi ei siis varauduttaisi?

Sukupolvenvaihdos on hyvin positiivinen tapahtuma. Ja tässä valossa se pitää nähdäkin. Ja vielä paremmaksi se tulee jos luopujat ovat molemmat elossa ja terveinä, jatkajilla halua kehittää ja viedä tilan asioita eteenpäin. Näihin onnellisiin tapahtumiin meidän tulee kaikkien pyrkiä.

Asiantuntijoita apuna käyttäen onnistutaan sukupolvenvaihdoksissa hallitusti ja suunnitellusti. Ennalta arvaamattomuus vähenee paljon. Itse voimme vaikuttaa asioitten kulkuun paljonkin niin pitkään, kun elämme.

Kyösti Laajalahti
Omistusjärjestelyjen asiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja
0400 277 670
kyosti.laajalahti@proagria.fi