Ravinnerengit rehunteossa

Ensimmäisen säilörehusadon korjuu alkoi poikkeuksellisen aikaisin 4. kesäkuuta Perttu ja Henna Sirviön tilalla. Sirviöiden tila on Ravinnerengin havaintomaatilalla Iisalmessa. Takasuon ja Myllymäen havaintolohkoilta tehdään tänä kesänä satotasopunnituksia ravinetaselaskelmia varten. Punnitukset tehdään kaikista korjuista. Näiltä lohkoilta tutkitaan myös rehun kivennäisainepitoisuudet ja peltomaan varastokalium. Aikaisemmissa hankkeissa on laskettu ravinnetaseita, mutta näissä laskelmissa satotasotiedot ovat perustuneet arvioihin ja kivennäisten määritykseen on käytetty taulukkoarvoja.

Anu Rossi, ProAgria Pohjois-Savosta käyttää vaakaa tottuneesti (kuva: Arja Mustonen)

Ravinnerengissä punnitukset tehdään siirrettävällä ajoneuvovaaálla. Ravinnetase antaa tietoa paitsi nurmen ravinteiden hyväksikäytön tehokkuudesta, myös varastokaliumin hyödynnettävyydestä. Maan varastokaliumin hyödynnettävyyttä ja vaikutusta rehun kivennäisainekoostumukseen ei ole tilatasolla tutkittu aikaisemmin lainkaan. Varastokaliumvarojen järkevällä hyödyntämisellä on mahdollisuus saada lannoitesäästöjä. Toisaalta jos varastokaliumia ei ole, on juuri kaliumin puute helposti nurmen satoa vähentävä ravinne. Kaliumilla on myös suuri merkitys rehun kivennäistasapainoon ja sitä kautta eläinten terveyteen.

Ravinnetaseen ja ennen satopunnitusta tehtyjen lohkokohtaisten havaintojen avulla päästää paremmin perille satotasoeroihin. Esimerkiksi Takasuon sinimailanen ei kestänyt edellisen talven kovia pakkasia ja satotaso jää varmasti pienemmäksi kuin Myllymäen lohkolla. Aikaisemmin kuluneella viikolla Myllymäen lohkolta tehtiin havaintoja myös päisteiden ja raiteiden tiivistymisen aiheuttamasta satotasoeroista kehikkonäytteillä. Myöhemmin kesällä havainnointia jatketaan mittaamalla raiteiden ja päisteiden tiivistymää myös penetrometrillä. Penetrometrimittauksista ja satotasoista kerromme lisää myöhemmin kesällä.

Ravinnerengit, Arja ja Anu, toivovat runsaita nurmisatoja koko Savoon!