Vinkkejä onnistuneeseen laidunnukseen
Oikeaoppinen laidunnus on eduksi eläimelle ja ympäristölle.
Onnistuneella laidunnuksella on monta hyvää puolta. Laiduntamisella on huomattu olevan positiivinen vaikutus eläinten hyvinvointiin ja laiduntaminen ylläpitää ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Laidunnurmea ei tarvitse korjata koneellisesti, säilöä ja varastoida, jolloin se on hyvin toteutettuna hinnaltaan edullista rehua. Onnistuneella laidunnuksella saadaan sulavaa ja laadukasta rehua, jota lehmät syövät hyvin. Syönti taas vaikuttaa maidontuotantoon ja pitoisuuksiin. Jos laidunnusta ei suunnitella huolellisesti, maitotuotos saattaa pudota ja edullinen laidunrehu muuttuu kalliiksi.
Laitumen siemenseos on tärkeässä roolissa onnistuneessa laidunnuksessa. Kaikki nurmikasvilajit eivät ole hyviä laidunkasveja vaan kärsivät tallauksesta ja toistuvasta laidunnuksesta. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi puna-apila ja pohjoisen tyypin timotei. Myös ruokonataa kannattaa välttää laitumissa, sillä se vanhenee nopeasti, muuttuu karkeaksi eikä ole tällöin maittava. Hyviä lajeja, jotka kestävät hyvin laidunnusta ja ovat nopeita jälkikasvukyvyltään, ovat mm. englanninraiheinä, valkoapila ja niittynurmikka. Myös eteläisen tyypin timoteita kannattaa lisätä laitumiin.
Alkukesästä nurmien kasvu on nopeaa ja tämän vuoksi optimaalisesta laidunkauden avauksesta saatetaan helposti myöhästyä. Jos laidunalaa on tilalla riittävästi, laiduntaminen on hyvä aloittaa nurmen ollessa n. 10 cm korkeaa. Jos laidunalaa on niukasti tarjolla, nurmen kasvua kannattaa odottaa n. 20 cm pituuteen. Jos laidun ehtii venähtää jo n. 40 cm, se kannattaa ennemmin tehdä säilörehuksi kuin laiduntaa. Eläimet tallaavat näin pitkää laidunta, jolloin syntyy paljon hukkaa.
Sängen jättökorkeus on todella tärkeä asia, joka vaikuttaa seuraavan sadon kasvuun lähtöön ja sadon määrään. Alle 8 cm sänkeen syötetty laidun on ylilaidunnettu ja tämä heikentää nurmen satotasoa. Kotimaisissa tutkimuksissa on huomattu, että 6 cm:iin syötetty laitumen sänki tarvitsee 8 päivää jälkikasvun käynnistymiseen. Vastaava aika on 12 cm sängellä puolet lyhyempi: 4 päivää. Luvut ovat suuntaa antavia ja niihin vaikuttavat mm. sää ja kasvilajit. On myös toinen tärkeä puoli, miksi laidunta ei kannata ylilaiduntaa. Lehmien maitotuotos alkaa laskea, kun laidunnurmen kuiva-ainemäärä laskee alle 1 000 kg/ha. Tällöin lehmät eivät saa tarpeeksi syötävää tuottaakseen hyvin maitoa.
Puhdistusniitto on hyvä tehdä heti syötön jälkeen, kun eläimet ovat siirtyneet pois laitumelta. Tällä estetään rikkakasvien leviämistä, päästään eroon hylkylaikuista ja nopeutetaan nurmen kasvuun lähtöä stimuloimalla kasvien sivuversojen kasvua. Laitumia ja nurmia on hyvä havainnoida yhdessä asiantuntijan kanssa. Havaintojen perusteella suunnitellaan parannuksia ja kehittäviä toimenpiteitä, joilla saadaan laitumet ja nurmet hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.
Riikka Mäkilä
Nurmentuotannon asiantuntija
ProAgria Länsi-Suomi