Terapialaitumen laidalla

Jalaka ja Mainio Maitotila piipahtivat heinäkuun alussa Siilinjärvellä Jari Eskelisen ja Tiina Nyyssösen tilalla porisemassa laiduntamisesta. Tilalla on kahden robotin navetta, jossa asuu huikean tuottoisa karja. Karjan keskituotos vuonna 2020 oli 14 000 kg EKM, poikimaväli on aika lailla optimissa ja siennyksiäkin noin 1,6 / lehmä. Tämä kaikki kertoo erittäin ammattitaitoisesta otteesta ja hyvin tehdystä työstä. Tilalla on aina pidetty tärkeänä, että karja pääsee laitumelle eikä siitä ole tarvinnut tinkiä robottilypsyssäkään.

Ennen robottilypsyä heillä oli parsinavetta, jolloin lehmät itsestään selvästi laidunsivat kesäisin. Kun vuonna 2010 valmistunutta robottinavettaa rakennettiin, huomioitiin suunnittelussa kulkureitit myös laitumelle, koska laiduntaminen oli selkeä tavoite. Karjamäärän kasvaessa laiduntamisen tapa kuitenkin muuttui ja siirryttiin terapialaidunnukseen, jossa laiduntamisesta ei ole ruokinnallista merkitystä kuin aina hetkittäin uudelle laitumelle siirtyessä mutta hyötyjä riittää muitakin. Lypsävien määrä on tarkoituksella pidetty noin sadassa eläimessä, jolloin tuotostaso on helpompi pitää korkealla ja eläinten olosuhteet pysyvät hyvinä. Lypsävät ruokitaan appeella ja väkirehulla sisälle ja lähinnä uusien lohkojen syötön aikaan appeen määrää hieman vähennetään ja jakokertoja harvennetaan siksi aikaa, kun laitumella on enemmän syötävää. Laitumia tilalla lypsävien käytössä on viitisen hehtaaria, pääosin kolmessa eri lohkossa.

Käytännössä portit laitumelle pidetään aina auki, jolloin kierto laitumelle ja navettaan syömään ja lypsylle toimii erinomaisesti. Lypsykertoja kertyy aika lailla samaan malliin kuin talvellakin. Aluksi tilalla kokeiltiin, että portit suljettiin yöksi mutta se aiheutti aamulla ryntäyksen ulos, jonka jälkeen robotti seisoi tyhjillään noin kolmisen tuntia ja myöhemmin tuli ruuhkaa. Siksi sulkemisesta luovuttiin ja laiduntamisaikaan vaikuttaa lähinnä vain sää, eli jos on pidempi useamman päivän sadekausi, niin laitumien kunnon vuoksi karja on sisällä. Kovilla helteillä ja jos hyönteisiä on paljon lehmät hakeutuvat itsenäisesti sisälle. Satunnaisesti on yksittäisiä eläimiä pitänyt muutaman kerran patistella lypsylle mutta ei mitenkään säännöllisesti.

Nuorkarja elää kylmäpihatossa ja ulkoilee juottovaiheen jälkeen. Aluksi vasikat opetetaan aidassa, jossa on sekä lauta-aita että sähköaita. Jari koki tärkeäksi, että sähkölanka on mahdollisimman hyvin näkyvää, jolloin eläinten on helppo se havaita. Kun vasikat ovat oppineet pienempään aitaan, niiden aitausta suurennetaan sähkölangalla. Tämä on sujunut niin hienosti, että laidunnukseen opettaminen koettiin varsin helpoksi. Naudan muistihan on tunnetusti erinomainen, joten se ei helposti opittuja asioita unohda.

Kysyttäessä laiduntamisen vaikutuksista tilan töihin, ensimmäisenä yrittäjäpariskunta löysi hyvät puolet. Navetan puhtaanapitoon ja kuivittamiseen menee laidunkaudella huomattavasti vähemmän aikaa. Toki laitumet puhdistusniitetään noin kerran kesässä ja lannoitetaan tarpeen mukaan, useampi lohko mahdollistaa tämän hyvin. Siemennykset ja kiimantarkkailukin on sujunut mallikkaasti. Isäntä siementää pääosin lehmät itse. Laitumella riski lehmien loukkaantumiseen kiiman aikaan on pieni, sillä pitävä alusta ja iso tila antaa eläimille hyvän mahdollisuuden toteuttaa luontaista käyttäytymistään turvallisesti.

Tuotos notkahtaa hieman laidunkauden alussa ensimmäisellä viikolla, kun lypsyvälit pitenevät, mutta tasaantuu nopeasti normaaliksi. Lisäksi solumäärä nousee joksikin aikaa ja joitakin utareiden revähdyksiä on ollut, muttei kovin montaa.

Laidunnurmi perustetaan puitavan suojaviljan kanssa eikä sitä laidunneta viljavuonna. Tämä takaa sen, että nurmi saa hyvän alun ja rikkojen torjunta on helpompaa ja tehokkaampaa. Seoksessa on käytetty mm apilaa, timoteitä, nurminataa ja niittynurmikkaa. Valkoapila valtaa helposti alaa ja lehmien lanta väkevöittää sen eikä se oikein silloin maistu lehmille, joten seosta on muokattu niin että timotei, nurminata ja ruokonata ovat nyt pääasiallinen seos sekä laitumella että säilörehunurmissa. Perustettaessa siemenmäärä on 25 kg / ha ja täydennettäessä 10 kg / ha.

Laidunnus ja jaloittelu ovat tärkeitä asioita nyt ja tulevaisuudessa. Sen lisäksi että siitä on merkittävää hyötyä eläimille ovat kuluttajat heränneet siihen, että haluavat vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Valiokin on asiaan reagoimassa ja pihattonavetat sekä laidunnus tai jaloittelu tulevat osaksi myös vastuullisuuslisää.

Haluamme molempien hankkeiden puolesta kiittää lämpimästi Jari Nyyssöstä ja Tiina Eskelistä kokemusten avoimesta jakamisesta ja mahdollisuudesta tulla tutustumaan!

Lisää pellonpiennarpäiviä löydät muun muassa Jalaka-hankkeen sivuilta ja Mainio Maitotilan puolella syksyllä alkaa taas uusia nurmi- ja tuotantopienryhmiä ja tulossa on myös erittäin mielenkiintoisia seminaareja. Kannattaakin ottaa somesivut ja kotisivut seurantaan, niin pysytte hyvin kuulolla tulevista tapahtumista.