Ruokinta tukee karjan hedelmällisyyttä

Seurantalaskelmat tilastoina

Seurantalaskelmia tehdään vuositasolla paljon (vajaa 5000 kpl) ja niitä voidaan hyödyntää datana tilastoanalyyseissä. Näin teki myös Sanna Vidgren, joka syventyi omassa YAMK-opinnäytetyössään ruokinnan yhteydestä hedelmällisyyteen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko seurantalaskelman tuloksista löytää syitä heikompaan hedelmällisyyteen. Tavoitteena oli selvittää, löytyykö lypsylehmien ruokinnalla ja hedelmällisyydellä yhteyksiä ruokinnan seurantalaskelmissa ja tuotosseurannassa. Työn teoriaosuudessa perehdyttiin lehmien ruokintaan ja hedelmällisyyteen. Toimeksiantajana työssä toimi ProAgria Keskusten Liitto.

Tutkimuksessa selvitettiin, onko ruokinnan korkeampi korjaamaton energia yhteydessä alhaisempaan siemennyksiä/poikiminen-arvoon sekä onko korkealla rasva-valkuaissuhteella tai urealla yhteyttä korkeampaan siemennyksiä/poikiminen-arvoon. Neljäs ja viimeinen teoriaan pohjautuva hypoteesi koski ruokinnan optimaalisen Ca-P-suhteen yhteyttä parempaan hedelmällisyyteen. Empiirisiä hypoteeseja olivat ruokinnan matalan magnesiumtason yhteys heikompaan hedelmällisyyteen sekä suositusten mukaisen, mutta matalan kuparin yhteys heikompaan hedelmällisyyteen.

Tutkimuksessa tilat jaettiin siemennyksiä/poikiminen-arvon mukaan kolmeen eri ryhmään, joita tutkimuksissa kutsuttiin eri hedelmällisyysluokiksi. Hyvän hedelmällisyyden luokkaan kuuluvien tilojen siemennyksiä/poikiminen-arvo oli alle 1,77. Keskimääräisen hedelmällisyyden luokassa siemennyksiä/poikiminen-arvo oli 1,77–2,0. Heikon hedelmällisyyden luokassa siemennyksiä yhtä poikimista kohden tarvittiin yli 2.

Tuloksissa saatiin selville, että kaikki teoriaan pohjautuvat hypoteesit pitivät paikkaansa. Riittävä energiansaanti, optimaalinen valkuaisen saanti sekä maltillinen kalsiumin määrä suhteessa fosforiin paransivat hedelmällisyyttä. Empiirisistä hypoteeseista kupariin liittyvä hypoteesi piti paikkansa: ruokinnan alhainen kupari heikensi hedelmällisyyttä. Magnesiumilla ei vaikuttanut olevan yhteyttä hedelmällisyyteen ainakaan sillä tavoin kuin oletettiin.

Kaavio 1. Korjaamattoman energian määrät eri hedelmällisyysluokissa eri tutkimusvuosina. Hyvä hedelmällisyys saavutettiin, kun dieetin energiataso oli yli 11,55 MJ/kg ka.

Kaavio 2. Siemennyksiä/poikiminen eri ureatasoilla. Valkuaisen yliruokintaa kannattaa välttää myös hedelmällisyyden näkökulmasta.

Kaavio 3. Dieetin kuparipitoisuus eri hedelmällisyysluokissa eri tutkimusvuosina. Hyvä hedelmällisyys saavutettiin, kun dieetin kuparipitoisuus oli korkeampi.

Rehuanalyysien ja ennakoinnin tärkeys onnistumisessa

Säännölliset rehuanalyysit, rehustuksen arvioiminen ja lehmähavainnot auttavat päättelemään, toteutuuko ruokinta sellaisena, kuin se oli suunniteltu. Ruokinnan seurantalaskelma auttaa sekä määrittämään ruokinnan lähtötilannetta että tekemään tarkasteluja muutosten jälkeen.

Tuotosseurannan tuloksista on huomattu yhteys korkean keskituotoksen ja rehuanalyysien määrien kanssa. Sannan opinnäytetyössä löydettiin yhteys korkean tuotoksen ja kivennäisanalyysien teettämisen välillä eli tarkka rehujen analysointi kannattaa. Ruokinnassa päteekin sääntö, että ongelmien ennaltaehkäiseminen on helpompaa kuin niiden poistaminen.

Opinnäytetyön tuloksista voit lukea lisää tästä.

Kirjoittajat: Ida Korhonen ja Sanna Vidgren