Mitä lehmälle kuivikkeeksi?

Turpeen ja kutterin saatavuus heikkenee

Kuivikkeiden laatu vaikuttaa myös eläinten terveyteen. Liian karkea tai vähäinen kuivitus altistaa eläinten ihon hankaukselle, minkä seurauksena voi tulla mm. kinnervaurioita. Utaretulehdukset ovat lypsylehmien merkittävin sairaus ja hyvälaatuisella kuivikkeella voidaan vaikuttaa myös näiden sairauksien määrään.

Maamme ilmastopolitiikka pyrkii vähentämään turpeen käyttöä energiana. Tällä on vaikutusta eläinten hyvinvointiin, koska kuivikkeena käytettävää turvetta ei myöskään saada nostettua, kun energiaturpeen käyttö loppuu. Tämän myötä myös kuivikkeena käytetyn kutterin saatavuus heikkenee, sillä puuteollisuuden puru ohjataan energiantuotantoon. Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueella käynnistynyt Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivikeratkaisut -hanke (2024-2025) selvittää, millaisia vaihtoehtoisia kuivikkeita maatiloilla voidaan käyttää turpeen ja purun sijaan.

Separoitu kuivajae on jatkuvasti uusiutuva

Viime vuosina lannasta separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena on yleistynyt, ja separointijärjestelmiä voidaan asentaa myös olemassa oleviin navettarakennuksiin. Kuivajae on jatkuvasti uusiutuva, koska eläinten lanta voidaan kierrättää kuivikkeeksi ja pelloille levitetään lannan nestemäinen osa. Kuivajakeen käyttöä pohdittaessa on kiinnitettävä huomiota lietteen tasalaatuisuuteen sekä oikeaan kuiva-ainepitoisuuteen. Liian kostea kuivajae altistaa lehmät utaretulehduksille, kun taas kuiva-ainepitoisuudeltaan liian korkea jae ei pysy parsien päällä ja näin ollen sen tarkoitus kuivikkeena katoaa. Kuiva-ainepitoisuutta on säädettävä vuodenajan vaihtelun mukaan.

Jakeen käytössä on huomioitava myös se, että separoitava määrä käytetään kuivikkeena heti,  eikä varastointi onnistu lämpiämisriskin vuoksi. Kuivikkeen karkeus riippuu sen kuiva-aineesta: mitä korkeampi kuiva-aine, sitä hienompaa sen koostumus on.

Hiekka on lehmälle ihanteellinen makuualusta

Maailmalla yleiset hiekkaparret ovat vähitellen lisääntyneet myös Suomessa. Rakennussuunnittelua tehdessä on alusta asti oltava tietoinen, mitä hiekka kuivikemateriaalina vaatii rakenteilta ja päivittäin hiekan kanssa työskenteleviltä henkilöiltä. Kuivikkeena hiekka on lehmälle ihanteellinen, koska se ei hierrä kintereisiin ihorikkoja, se muotoutuu lehmän mukaan maatessa ja kesäaikana se on viileä makuualusta.

Suomessa hiekkaa ei toistaiseksi kierrätetä uudelleen kuivikkeeksi kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Hiekan uudelleenkäyttö edellyttää puhdistusjärjestelmiä, joissa hiekka pestään puhtaalla vedellä. Prosessista muodostuu jätevesiä ja niiden määrät on otettava huomioon suunniteltaessa esimerkiksi uuden navetan lietealtaiden tilavuuksia. Kuluttajat ovat nykyään entistä ympäristötietoisempia ja onkin hyvä pohtia, onko hiekka ”vastuullinen” kuivikemateriaali verrattuna vaikkapa turpeeseen, joka uusiutuu, vaikkakin hitaasti.

Pohdintaa korsimateriaaleista

Turpeen ja kutterin saatavuushaasteiden vuoksi kuivikevaihtoehtoina on hyvä pohtia myös korsimateriaalien käyttöä kuten olkea, ruokohelpeä ja hamppua. Syksyn sääolosuhteet voivat tuottaa oljen saatavuudessa ongelmia, mikäli korjuuajankohta on sateinen. Myös kuivikelaatuinen olki olisi hyvä saada kerättyä homeettomana. Alueittainen saatavuuskin on vaihtelevaa, varsinkin pohjoisimmassa Suomessa, missä viljan kasvatus on haastavaa lyhyen kasvukauden vuoksi. Ruokohelven ja hampun korjuu sekä käsittely vaativat vielä kehittämistä, ja toistaiseksi ne ovat myös kustannuksiltaan hintavia.

Wälly-kuitua metsäteollisuudesta

Metsäteollisuuden sivuvirroista tuotettavaa puupohjaista Wälly-kuitua on testattu tiloilla, ja kokemukset sen kuivikekäytöstä ovat olleet hyviä. Materiaalina se imee hyvin nestettä ja on koostumukseltaan pehmeää. Sen valmistukseen tarvittavia sivuvirtoja on hyvin saatavissa teollisuudesta. Kierrätysmateriaaleista kartongin ja paperin käyttäminen voisi myös tulla kysymykseen, mikäli uusiutuvia materiaaleja mietitään laajemmasta näkökulmasta. Näiden osalta selvitettävänä on esimerkiksi painomusteiden vaikutus eläinten terveyteen.

Kuivikevaihtoehtoja mietittäessä onkin hyvä huomioida materiaalin hankaavuus, ihon pysyminen ehjänä sekä kuivikkeen imukykyisyys. Huomion arvoista on myös se, miten eläimille on työteknisesti helpoin toteuttaa runsas ja pehmeä kuivitus.