Mistä maitoon pitoisuuksia?

Maidon koostumukseen vaikuttavat, niin ruokinta kuin ympäristö- ja hoitotekijät. Jos maidon pitoisuudet eivät ole sitä, mitä tavoitellaan, niin kannattaa tarkastella toteutuuko suunniteltu ruokinta, onko säilörehun kuiva-aine pitoisuus tiedossa, millaiset on navetan syöntiolosuhteet, entä mikä on väkirehun ja karkearehun suhde. Ravintoaineiden saanti on maidontuotannon perusta. Maitotuotos on riippuvainen muuntokelpoisen energian (ME) saannista. Riittävän energian sekä muiden ravintoaineiden saanti vaati lehmältä riittävää syöntiä. 

Säilörehun merkitys

Hyvällä ja hyvin säilyvällä säilörehulla on suurin merkitys maitomääriin ja pitoisuuksiin. Jos pääraaka-aine ei ole tarpeeksi hyvää, ei voi oikein odottaa hyviä tuloksiakaan. Väkirehun määrän lisäämisellä ei voida korvata laadukasta karkearehua. Laadukas säilörehu on hyvin säilynyt, siinä on sopiva sulavuus, riittävästi kuitua ja kivennäiset tasapainossa keskenään. Riittämätön säilöntä vaikuttaa maidon pitoisuuksiin. Kohonnut maitohappojen määrä laskee pitoisuuksia, maidon rasvapitoisuutta alentaa kohonnut haihtuvien rasvahappojen määrän, sekä alhainen sokeripitoisuus.

Maidon pitoisuudet rakennetaan pötsissä. Pötsimikrobit muodostavat monipuolisen ekosysteemin, jossa kilpaillaan ravintoaineista. Ruokinnan koostumus vaikuttaakin mikrobiston koostumukseen, pötsikäymisen lopputuotteisiin sekä pitoisuuksien rakennusaineisiin ja näin ollen näkyy maidon pitoisuuksissa.

Ureapitoisuus

Maidon ureapitoisuus kertoo, onko pötsimikrobeillla riittävästi energiaa pötsissä hajoavan valkuaisen hyödyntämiseen. Maidon valkuaispitoisuuteen vaikuttava tärkein ruokinnallinen tekijä on energian saanti. Hyvälaatuinen säilörehu ja riittävä kuiva-aine syönnin toteutuessa maidon valkuaispitoisuutta voi nostaa ruokinnan OIV- pitoisuutta nostamalla. Säilörehun sulavuuden kautta tai väkirehujen kautta saatu energian lisäys nostaa maidon valkuaispitoisuutta. Suurempi vaikutus on kuitenkin karkearehun laadun parantamisen kautta saatu lisäenergia. Etikka -ja voihappo toimivat maitorasvan rakennusaineena, näitä lehmä saa kuitua hajottavien mikrobien työskentelystä. Riittävä kuidun saanti onkin maidon rasvapitoisuuden perusta. 

Ruokinnan onnistumisen hyvä mittari on maidon valkuaisrasvasuhde. Suhteen pitäisi olla välillä 1.1-.1.4, alhainen luku kertoo liiallisesta väkirehumäärästä suhteessa karkearehuun ja korkea suhde taas ruokinnan energiavajeesta.