Maidontuotannon metaanipäästöjen vähentämiseen löytyy keinoja

Maidontuotanto on yksi merkittävimmistä metaanin (CH4) päästölähteistä maataloudessa. Muita syntyviä kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja typpioksiduuli. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu ja sen vaikutus ilmastonmuutokseen on huomattava. Metaanin vaikutus ilmakehässä on jopa kolmikymmenkertaisesti voimakkaampi kuin muiden kasvihuonekaasujen, vaikkakin se hajoaa suhteellisen nopeasti 10-12 vuodessa hiilidioksidiksi. Maidontuotannossa syntyvä metaani ei lisää ilmakehän hiilimäärää, mikäli lehmien määrä pysyy vakiona, sillä metaani kiertää luonnossa. Lehmän syömä nurmi vapautuu ilmakehään metaanina. Tämä metaani hajoaa hiilidioksidiksi, jonka nurmen fotosynteesi sitoo takaisin hiilihydraateiksi, joita nauta kykenee jälleen hyödyntämään.

Maidontuotannon metaanipäästöt muodostuvat pääasiassa lehmien ruoansulatuksesta sekä lannan käsittelystä ja varastoinnista. Onneksi metaanipäästöjen vähentämiseen löytyy keinoja ja uusia kehitetään koko ajan.

Metaanipäästöt alentuneet viimeisen 50 vuoden aikana

Tärkein keino vähentää maidontuotannon metaanipäästöjä on tietysti keskituotoksen paraneminen lehmää kohden, jolloin metaanipäästöt maitolitraa kohti pienenevät. Merkittävää alenemista metaanipäästöissä onkin tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana, kun keskituotoksia on saatu parannettua ja samaan aikaan lehmämäärä on pudonnut. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä saadaan samalla nostettua lehmien elinikäistuotosta ja rehunkäytön hyötysuhdetta jalostamalla vähennettyä metaanipäästöjä.

Lehmien ruoansulatus on luonnollinen prosessi, joka tuottaa metaania. Metaania syntyy erityisesti lehmän pötsissä, joka on osa sen monimutkaista ruoansulatusjärjestelmää. Pötsi sisältää runsaasti mikrobeja, jotka hajottavat rehua ja tuottavat metaania. Lehmien ruokavalion muutokset, kuten kauran ja rypsin lisääminen ruokintaan voivat pienentää päästöjä 5-15%. Näiden sisältämä rasva vähentää niiden pötsin alkueläinten määrää, jotka tuottavat metaania.

Lannasta biokaasuksi

Ruokinnallisista keinoista on tutkittu paljon rehunlisäaineita. Näiden haasteena on ollut lyhytaikainen vaikutus samaan aikaan aineiden ollessa melko kalliita. Tarpeelliset määrät ruokinnassa ovat kuitenkin pieniä. Esimerkiksi Bovaer®-rehun lisäaineen vaikutuksesta metaanin tuotanto vähenee 30% eli kyse on merkittävästä vaikutuksesta. Toinen paljon tutkittu ruokinnan keino vähentää metaanipäästöjä on ollut Asparogopsis-levälaji. Haasteeksi levän käytössä on noussut sen tuotanto suurissa määrin.

Lanta on merkittävä metaanin lähde maidontuotannossa. Lanta sisältää suuria määriä orgaanista ainesta, joka hajoaa hitaasti ja tuottaa metaania. Lannan sisältämää metaania voidaan hyödyntää muuntamalla se biokaasuksi, joka on uusiutuva biopolttoaine. Biokaasulaitos-hankkeita onkin meneillään Suomessa lisääntyvässä määrin, sillä uusituville polttoaineille on kysyntää. Biokaasua voidaan hyödyntää liikenteessä riippuen sen olomuodosta henkilöautoissa tai raskaan liikenteen ajoneuvoissa. Lisäksi prosessista syntyy myös kierrätyslannoitteita.

Maidontuotannon metaanipäästöjen vähentäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Maidontuotanto voi edelleen olla kestävää, vaikka metaanipäästöjä tuotettaisiinkin, mutta niitä on pyrittävä vähentämään ympäristön ja ilmaston hyväksi.