Lehmän lajityypillisen käyttäytymisen ymmärtäminen lisää työturvallisuutta

Nauta käyttää näköaistiaan kaukana olevien asioiden havainnointiin, vasta lähempänä kohdetta se ottaa avukseen muut aistinsa

Näkökentän ollessa noin 330° lehmää kannattaa lähestyä mieluiten etu- tai takaviistosta, tai sivulta. Lehmän näkökentästä vain pieni osa on kahden silmän, eli tarkan näön aluetta. Kun lehmä haluaa nähdä tarkemmin ja ymmärtää paremmin näkemäänsä, laskee se päänsä alas. Näköaisti on noin puolet naudan aistihavainnoista. Esimerkiksi näön avulla lehmä suunnistaa tuoreen rehun luokse, vasta lähempänä kohdetta se ottaa avukseen hajuaistin. On todettu, että lehmä tunnistaa tutut lajitoverinsa kuvista, myös eri kuvakulmista. Lisäksi lehmä tunnistaa lajitoverinsa hajun, värin ja kirjavuuden perusteella. Ihmisen lehmä tunnistaa yleensä muun muassa pituuden ja käytöksen perusteella, ei kasvonpiirteiden tai hajun perusteella. 

Lehmällä on tarkka hajuaisti ja se voikin haistaa jopa kilometrien päähän. Se haistaa muun muassa stressin, ja onkin todettu, että lehmä menee mieluummin ei-stressaantuneen kuin stressaantuneen ihmisen luokse. Lehmä haistaa myös feromonit ja tällä on tahaton vaikutus lehmän käytökseen.

Lehmä kuulee eri taajuuksilla kuin ihminen. On havaittu, että jotkin navetan vanhemmat laitteet pitävät ultraääniä, jotka voivat häiritä lehmiä. Herkän kuuloaistin vuoksi korkeat ja kovat äänet, kuten porttien tai putkien kolahtelu ovat epämiellyttäviä ja stressaavia. Tuntoaistikin on herkempi kuin ihmisellä, ja ihminen tuntee jalkineista riippuen vasta 2-10 kertaa kovemmat sähköiskut kuin lehmä.

Naudan muistijälki on pitkä, ja nekin kokevat asiat yksilöllisesti

Naudoissakin esiintyy luontaisesti pessimistejä ja optimisteja. Vasikoilla on vain vähän resursseja stressitekijöiden sietoon ja esimerkiksi alussa koettu voimakas kipu voi vaikuttaa muun muassa siihen, tuleeko kyseisestä yksilöstä enemmän optimisti vai pessimisti. Näiden piirteiden kehitykseen voidaan siis vaikuttaa kokemusten kautta. Stressi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lehmien terveyteen sekä myös tuotokseen.

Lehmä on nopea oppija ja se muistaa oppimansa pitkään, niin hyvässä kuin pahassa. Lehmä pystyy myös soveltamaan oppimaansa. Ne muistavat esimerkiksi, kuinka lajikumppani käyttäytyy ja voivat soveltaa omaa käytöstään sen mukaan. Erityisesti nuorkarjalle huonot kokemukset ovat haitallisia. Vasikat ja nuorkarja oppivat nopeasti ja olisikin tärkeää opettaa nautoja jo vasikasta alkaen, positiivisten kokemusten kautta. Muun muassa lääkintä- ja hoitotoimenpiteisiin voidaan opettaa etukäteen. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lehmä aistii myös mielentilan, joten niin sanotusti huonona päivänä ei kannata kouluttaa.

Kouluttaminen vähentää sekä lehmien että ihmisten stressiä, lisää työturvallisuutta ja työn mielekkyyttä. Onnettomuusriski voi olla jopa 6 kertaa suurempi, jos työntekijällä ei ole eläintenlukutaitoa. Vuonna 2022 työtapaturmista 36% tuli karjanhoitotöissä (MELA, 2025.)

Oman karjan käyttäytymistä on hyvä tarkkailla ja käsittelyyn kannattaa panostaa. Tilan ulkopuolinen henkilö saattaa tehdä uusia ja erilaisia havaintoja myös karjan käyttäytymisestä, pyydä asiantuntijaa avuksi!

Linda Kurkioja, maidontuotannon asiantuntija