Lehmän hyvä kesä – testaa tietosi

1. Kyllä. Puhtaan apilakasvuston kehitysrytmin on noin viikon timoteitä jäljessä.

2. Ei. Voikukan D-arvo on 751 g/kgka eli se on hyvin sulavaa. Voikukka kuitenkin heikentää nurmen satotasoa ja säilörehun maittavuutta. Lisäksi sen kalsium- ja kaliumpitoisuudet ovat umpilehmille liian korkeat.

3. Ei. Kun säilörehun D-arvo nousee yhden prosenttiyksikön, tuotos nousee noin puoli kiloa päivässä.

1. Kyllä. Tiineen hiehon ruokinnassa tärkeää on valmentaa eläin syöntikyvyltään hyväksi lehmäksi ja tiineen hiehon energiantarve voidaan tyydyttää energia-arvoiltaan vaatimattomillakin rehuilla. Sulavuudeltaan matalaa karkearehua voi olla vapaasti tarjolla, jolloin pötsin täyteisyys pysyy hyvänä ja lihomisriski on pieni.

5. Ei. Hyvällä laitumella on ruokinnan energia- ja valkuaistaso hyvä, jolloin maidon valkuaisprosentti pysyy normaalilla tasolla.

6. Ei. Jos karkearehua ei ole eläimen mielestä tarpeeksi saatavilla, se voi alkaa pyörittämään kieltä ikään kuin syödäkseen ilmaheinää. Kielenpyörittäminen saa aikaan mielihyvähormonin erittymisen ja eläin voi jatkaa sitä, vaikka sillä myöhemmin olisi tarpeeksi karkearehua saatavilla.

7. Ei. Kun säilörehun D-arvo laskee, samalla laskee sen syönti-indeksi. myös sonnien ruokinnassa. Syönnin määrä on suorassa yhteydessä saatuun energiamäärään ja sillä puolestaan on yhteys sonnien päiväkasvuun.

8. Kyllä. tuolla syönnillä karkearehun kuiva-ainetta tulee 12 kiloa päivässä (0,3x40=12). Hyvää säilörehua lehmät voivat syödä jopa 15 kuiva-ainekiloa päivässä.

9. Kyllä. Lehmän veden tarve on viisi litraa syötyä kuiva-ainekiloa kohden. Mitä enemmän lehmä syö, sitä enemmän se lypsää. 600 kiloa painava lehmä, joka lypsää 40 kiloa maitoa, syö 25 kiloa kuiva-ainetta päivässä. 25x5=125 litraa. Ympäristön lämpötilan nousu yli optimin nostaa veden tarvetta entisestään.

10. Ei. Suositus on, että vasikalle tulee yksi muutos viikossa, jolloin sille jää riittävästi aikaa sopeutua uuteen asiaan. Kolme muutosta kuormittaa liikaa ja voi olla syynä muun muassa vasikkaripuliin.

11. Kyllä. Korkeimmassa tuotosvaiheessa olevien lehmien hengitystiheyttä seuraamalla voi arkisten töiden ohessa arvioida navettaolosuhteita.

12. Kyllä. Karjassa on aina myös pienempiä eläimiä kuten ensikot, joille isompien lehmien tarpeeseen olevat parsimitoitukset voivat olla siinä elämänvaiheessa väljiä ja aiheuttaa sontien osumista parteen. 90 prosenttia osuu kuitenkin haluttuun kohtaan.