Lähdekritiikin äärellä – mistä löydän oikeaa tietoa tuotantoeläinten hyvinvoinnista?

Arvioitaessa erilaisia lähteitä on hyvä kiinnittää huomio tietojen luotettavuuteen, paikkansa pitävyyteen, ajantasaisuuteen ja puolueettomuuteen.

Jos kirjoitat Googleen hakusanaksi tuotantoeläinten hyvinvointi, pääset klikkaamaan itsesi Ruokaviraston, Maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Euroopan parlamentin sivuille. Lähteissä kerrotaan, mitä Suomen ja EU:n lainsäädäntö velvoittaa tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyen, sekä millaista tutkimusta ja seurantaa aiheesta on tehty. Sivustoilla julkaisujen tekijöinä on alan asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, eläinsuojeluasiamiehiä ja tutkijoita.

Eläinten hyvinvointi on alan ammattilaisille jokapäiväinen asia

Huomioitavaa on, että myös myyntiä edistävien yritysten sivuilta löytää luotettavaa ja hyödyllistä tietoa. Palataan taas Googlen äärelle. Esimerkiksi Valion ja Arlan sekä Atrian ja Snellmanin sivustoilta pääsee lukemaan, miten yritykset huolehtivat omalta osaltaan ruoantuotannon vastuullisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista. Yritysten sivustoilta saa tietoa muun muassa lypsylehmien lajinmukaisen käyttäytymisen huomioimisesta ihan jokaisena päivänä karjanomistajien itsensä kertomana.

Alan toimijat, kuten maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan asiantuntijat ProAgrialla, sekä jalostuksen asiantuntijat Faballa ja Semexillä jakavat monipuolisesti tietoa eläinten hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Maaseudun Tulevaisuus-, Nauta- sekä KMVET - Kotieläinten terveydenhoitolehdet kuuluvat myös luotettavien tietolähteiden kategoriaan.

Luotettavaan tietoon suomalaisesta ruoantuotannosta ja sen vastuullisuudesta pääsee perehtymään Ruokatieto.fi -sivustolta, jossa kerrotaan myös tarkemmin Hyvää Suomesta -merkistä ja sen saamisen edellytyksistä. Tietoa löytyy myös Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta-sivustolta ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n verkkosivuilta.

Tekeminen päivittyy koko ajan tiedon ja osaamisen kautta

Tuotantoeläinten hyvinvointi tiloilla kehittyy jatkuvasti tutkimustiedon karttuessa. Tässä kehitysvirrassa julkaistujen lähteiden tieto vanhenee.

Informaation ajantasaisuutta on helppo arvioida, kun tietolähteessä on selkeästi kerrottu julkaisupäivämäärä ja sivuston päivityspäivämäärä. Kun julkaisun yhteydessä on kerrottu kirjoittajan nimi, ammatti, taustaorganisaatio ja kustantaja sekä aiemmin julkaistu materiaali, helpottuu myös lisätiedon etsiminen. Esitetyt tiedot lisäävät myös julkaisun luotettavuutta.

Oikeaan tietoon voi luottaa

Luottamusta tiedon oikeellisuuteen lisää julkaisun pohjautuminen tutkittuun tietoon. Julkaisussa mainitaan selkeästi tutkimus, josta tieto on saatu, sekä jaetaan mahdollisesti linkki, josta on helppo tarkistaa tiedon oikeellisuus. Myös muiden käytettyjen lähteiden luotettavuutta voi arvioida julkaisun loppuun lisätystä lähdeluettelosta.

Verkkosivuston ulkonäköseikat viestivät myös laadusta. Selkeää, helppokäyttöistä ja kieliasultaan huoliteltua verkkosivustoa arvioi helpommin luotettavaksi kuin sekavaa ja kieliasultaan viimeistelemätöntä sivustoa. Huomioitavaa kuitenkin on, että laadukkaan näköinen sivukin voi sisältää harhaanjohtavaa tietoa.

Objektiivisesti kerrottu, monen näkökulman huomioiva julkaisu herättää luottamusta. Internetistä löytyvä tieto voi kuitenkin olla esimerkiksi kirjoittajan henkilökohtainen näkemys aiheesta ja näin ollen ei välttämättä pohjaudu faktatietoon. Lähteen tieto voi olla myös vaillinaista, jolloin osa tiedosta on jätetty joko tietoisesti tai tiedostamatta sanomatta. Kaikilla tahoilla – paitsi televisiokanavilla ja lehdillä - on vapaus lisätä tietoa internettiin ilman mahdollisten rangaistusten uhkaa. Wikipediaan voi kuka tahansa lisätä mitä vain tietoa, minkä vuoksi se ei ole luotettavin tiedonhakukanava.

Tuotantoeläintemme hyvinvoinnista löytyy paljon tietotulvaa

Eläinoikeusjärjestöjen julkaisut ajavat vahvalla agendalla eläinten oikeuksia eteenpäin. Siksi julkaisujen tieto ei ole aina objektiivista. Tiedonhakijalle voi tulla vääristynyt käsitys tuotantoeläinten hyvinvoinnista, tai osuvammin pahoinvoinnista, sekä suomalaisesta ruoantuotannosta, jos asiaa avataan yksipuolisesti.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnissa on toki vielä parannettavaa, ja eläinten laiminlyöntejä tapahtuu valitettavasti myös Suomessa. Koko tuotantoeläinten parissa toimiva ala tekee jatkuvasti työtä eläinten hyvinvoinnin eteen, sillä vain hyvinvoiva eläin on tuottava. Hyvinvointiin tehdyt investoinnit ovat vuosien saatossa osoittautuneet kannattaviksi.

Sosiaalisessa mediassa on paljon tuottajia, jotka kertovat rehellisesti omasta arjestaan risuineen ja ruusuineen. He tekevät töitä suomalaisen puhtaan ja laadukkaan ruoan puolesta, missä eläinten hyvinvoinnilla on suuri rooli. Suuressakin karjassa lehmästä tiedetään yksilönä paljon muutakin kuin nimi.

Suhtautumalla kriittisesti tarjolla olevaan tietoon, ja tätä kautta omaksuen oikeaa tietoa myös tuotantoeläintemme hyvinvoinnista ja suomalaisesta ruoantuotannosta, osaamme arvostaa maassamme toimivia tuottajia ja heidän työtään.

Harjoittele lähdekritiikkiä

Lähteiden arvioiminen kriittisesti ei ole aina helppoa. Halutessasi voit tarkastella blogitekstiin hyödynnettyjen lähteiden luotettavuutta alla olevasta lähdeluettelosta. Onko tässä blogitekstissä huomioitu kaikki oleellisimmat asiat lähdekritiikistä?

Googleta myös blogitekstissä mainitut sivustot ja hyödynnä taitojasi lähdekritiikistä.

Suosittelemme tutustumaan kahteen napakkaan videoon aiheesta tästä linkistä. Toteuttajina Oulun kaupunginkirjasto ja Faktabaari.

Teksti:

Tiina Karlström, kotieläinagrologi, ProAgria Oulu

Kristiina Viitanen, agrologiharjoittelija, ProAgria Oulu