Kohti hiilineutraalia maitoketjua

Hiiliviljely – mitä ihmettä se sellainen on? Uudet tuulet puhaltavat maataloudessa, kun viljelijöiden tulisi pohtia työtapojaan yhä enemmän hiilensidonnan näkökulmasta. Hiiliviljelyn toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi viljelykierron optimointi, monilajiset nurmiseokset ja nurmen niittokorkeus tulisi olla keskimäärin 10 cm. Toimenpiteet eivät siis ole maata mullistavaa rakettitiedettä, ja monet viljelijät ovatkin tavallaan tietämättään jo hiiliviljelijöitä. Hiilensidonnassa voidaan kuitenkin vielä kehittyä paljon.
Ilmastonmuutos on paljon tapetilla etenkin maatalouden ja nautakarjatuotannon yhteydessä. Valio onkin asettanut kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraalista maitoketjusta vuonna 2035, joka vaatii suomalaisilta maitotiloilta muutoksia monella eri osa-alueella. Tällä hetkellä valiolaisen maidon hiilijalanjälki on keskimäärin 1,03 kilogrammaa CO₂-ekvivalenttia maitolitraa kohti, joka on huomattavasti pienempi kuin muualla maailmalla, jossa lukema on 2,5 kg CO₂ ekv/maitolitra. Yli 650 valiolaista maitotilaa on laskenut raakamaidon hiilijalanjäljen Valio Carbo ympäristölaskurilla kesällä 2021.

Nurmenviljely kannattaa

Nurmenviljely on ekologisesti kestävää, ja se on kannattavaa erityisesti Suomen ilmasto-olosuhteissa. Nurmi sitoo hiiltä kasvaessaan ja monivuotisuus sekä talvenaikainen kasvipeitteisyys edesauttaa hiilensidontaa. Pohjoisilla leveysasteilla nurmi menestyy viljaa paremmin ja märehtijät pystyvät käyttämään ihmiselle kelpaamatonta nurmikarkearehua maidon ja lihan proteiineiksi. Laadukkaalla nurmisäilörehulla vähennetään kalliiden ostorehujen tarvetta, ja samalla myös kotimaisten rehujen osuus on suurempi.

Ympäristöystävällinen lypsylehmä

Navetassakin voidaan vaikuttaa hiilensidontaan. Ensinnäkin lehmien kestävyys on avainasemassa; mitä pidempi-ikäisiä lehmät ovat, sitä pienempi on tilan hiilijalanjälki, koska uudistushiehojen määrän laskiessa vähenee rehuntarve, ja siten päästöjä syntyy vähemmän. Lehmien keskituotoksen nostaminen vaikuttaa myös positiivisesti hiilijalanjälkeen, kun päästöt jakaantuvat suuremmalle maitomäärälle. Uudeksi jalostustavoitteeksi on noussut rehunkäyttökyky, jonka parantumisen myötä pienenee kasvihuonekaasupäästöt sekä ruokintakustannukset, kun lehmien ylläpitoenergian tarve vähenee.
Haastavinta hiilineutraalin maitoketjun saavuttamisessa tulee todennäköisesti olemaan metaanipäästöjen vähentäminen. Noin puolet raakamaidon hiilijalanjäljestä johtuu metaanipäästöistä, jotka muodostuvat nautojen ruoansulatuksessa pötsin mikrobitoiminnan myötä. Perinteiset ruokinnan muutokset eivät kuitenkaan merkittävästi pysty vaikuttamaan metaanipäästöihin. Väkirehuosuuden lisäämisen on todettu vähentävän metaanintuotantoa, siitä voi koitua muita aineenvaihdunnallisia ongelmia lehmälle. Metaanipäästöjen vähentämiseksi onkin kehitetty uusia ruokintainnovaatioita kuten rehulisäaine 3-NOP-yhdiste, joka voi vähentää pötsin metaanipäästöjä jopa 30 %. Tuotosta tai rehunhyväksikäyttöä yhdiste ei kuitenkaan lisää, joten rehulisäaineissa riittää edelleen työnsarkaa tutkijoille.

Mainio Maitotila kehittämässä tilojen ilmastotehokkuutta

Mainio Maitotila -hankkeen aikana tehdään noin 300 tilalle käytännössä toteutettava hiiliviljelysuunnitelma Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen toiminnassa pohditaan keinoja raakamaidon hiilijalanjäljen pienentämiseen niin peltoviljelytekniikoiden kuin navetan sisäisenkin toiminnan kautta. Tärkeänä tavoitteena ilmastotehokkuuden kehittämisen ohella on myös maitotilojen kannattavuuden parantaminen. Nurmi- ja tuotantopienryhmissä, webinaareissa ja pellonpiennartapahtumissa käsitellään hiiliviljelyn monipuolisia teemoja pellolta ihan raakamaidoksi asti. Mainio Maitotila -hankkeen yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina toimivat Osuuskunta Maitosuomi ja Osuuskunta Tuottajain Maito.

Sanna Luostarinen
kesätyöntekijä
Mainio Maitotila -hanke
ProAgria Itä-Suomi