Kiinnostus vasikoiden vierihoitoon lisääntyy maitotiloilla

Vasikoiden vierihoito kiinnostaa maitoyrittäjiä. Kuluttajilta tuleva viesti on laittanut miettimään vasikoiden hoitoon uudenlaisia toimintamalleja. Vasikka-aika on lyhyt, mutta tärkeä ajanjakso, joka tutkitustikin ratkaisee eläimen loppuelämän kulun. Vierihoitoa voidaan toteuttaa erilaisin tavoin. Oma emä tai imettäjälehmä voi hoitaa vasikkaa joko osan ajasta tai koko juottokauden.

Käytännön kokemuksia Hulikan tilalta

Ann-Helena Hokkanen on eläinlääketieteen tohtori ja maidontuottaja Hulikan Tilalta Kangasniemeltä. Hän kertoi kokemuksiaan tilan käytännöistä ja pohjasi puheenvuoroaan myös omaan tutkimukseensa. Heillä lehmä lypsetään poikimisen jälkeen käsin, ja vasikka saa ternimaidon tutista noin kahden tunnin kuluessa syntymästä. Tällä tavoin on helpompi seurata, että vasikka saa riittävästi tasokasta ternimaitoa. Ternimaito tulee saada vasikalle 4-6 tunnin kuluttua syntymästä. Ann-Helenan kokemus on, että ensimmäisen viikon aikana vasikan pitää saada olla emänsä lähellä, kun se on syömässä ja lypsyllä. Silloin lehmä on vähemmän stressaantunut ja se syö paremmin. Poikimisen aikaan Cuddlebox (suom. haliboxi) on kätevä, sillä siinä lehmä ohjautuu ruokintapöydän suuntaan.

Kesäisin laitumelle poikiminen on ollut hyvä tapa. Haasteena on poikimisten valvominen. Jos toiveita voisi esittää, olisi hyvä, jos jokin laite hälyttäisi, että poikiminen on alkanut tai se ei edisty. Tilalla välitykseen menevät sonnivasikat saavat melkein paremman juoton kuin kotiin jäävät lehmävasikat. Sonnivasikat totutetaan tilalla tuttijuottoon. Välitykseen menevät eläimet tarvitsevat erittäin hyvän vasta-ainesuojan muuttaessaan jatkokasvatukseen.

Syntyvälle vasikalle voisi antaa ”Apgar-pisteytyksen” kuten ihmislapsille. Esimerkiksi vasikan imurefleksi on hyvä mittari. Kuuluuko vasikalla ensimmäisellä juotolla nielemisen ääni? Vasikka imee 40–70 minuuttia vuorokaudessa iästä riippumatta. Vasikoita, joilla on ollut ongelmia syntyessä pitää seurata tarkemmin. Tutkimuksissa vasikoilta on mitattu verestä vasta-aineiden määriä, ja kaikilla vasikoilla vasta-aineet eivät imeydy kunnolla. Syitä tähän ovat esimerkiksi hankala ja pitkittynyt poikiminen, kylmettyminen ja liian myöhään saatu terni.

Vasikalle leikki on työtä! Ryhmässä olleet vasikat oppivat syömään nopeammin. Leikkihetket, kun emä on esimerkiksi lypsyllä, kehittävät vasikan elimistöä ja purkavat jännitystä. Vasikat, jotka ovat olleet vierihoidossa, osaavat lehminä hoitaa paremmin omia vasikoitaan. Lehmät opettavat vasikoitaan myös syömään ja juomaan. Juomaan opettaminen tapahtuu esimerkiksi viemällä vasikka vesikupin lähelle, josta emä loiskauttaa kielellä vettä vasikan päälle. Vasikalle emästä vieroitus on isompi stressi, kuin pullosta vieroitus. Yksi tapa stimuloida vasikkaa juomaan esimerkiksi automaatilla on ”imunapin kokeileminen”. 
 

Käytännön kokemuksia Kuivaharjun tilalta

Kuivaharjun maatilan vierihoidon kokemuksista kertoi Helky Ahokas. Heillä muutos alkoi kahdesta pohdinnasta. Nykyiset navettatilat oli tarkoitus muokata uudelleen, ettei kokonaan uusia tiloja tarvitse vasikoille tehdä. Toinen pohdinnan aihe oli ”mallioppiminen”, jossa vasikka oppii tarvittavat toiminnot lehmänä olemisesta suoraan emältään. Silloin ihmisen ei tarvitse opettaa niitä isolle eläimelle.

Vasikat syntyvät poikimakarsinassa tai kesällä laitumella. Poikimisia seurataan valvontakameroista. Muutaman päivän sisällä emo ja vasikka siirtyvät pihaton puolelle, jossa emo hoitaa omaa vasikkaansa. Pihatossa vasikat nukkuvat mielellään kuivituskäytävällä, mutta osaavat nukkua myös parressa. Tilalla on niin sanottu vasikkapiilo, johon pääsevät vain vasikat. Siellä on tarjolla vasikan täysrehua, heinää ja vettä. Vasikat syövät myös lehmien ruokintapöydältä.

Vasikat mahtuvat hyvin lehmien joukkoon. On luonnollista, että laumassa on eri-ikäisiä eläimiä. Helky tutustuu vasikkaan nuuhkimalla sitä. Tämä on naudan luontainen tapa tutustua toiseen nautaan. Tällöin vasikka oppii myös, että ihminen on osa laumaa. Vasikat ovat nyt uteliaampia ja aktiivisempia kuin ennen vierihoitoa, ja myös lihakset kasvavat paremmin.

Laitumella emä näyttää vasikalle laitumen rajat. Vasikat seuraavat emoaan tai toisia lehmiä takaisin navettaan. Aluksi vasikat saattavat mennä lankojen alta, mutta ne huomaavat melko nopeasti, että sitä ei kannata tehdä. Laitumien lähellä ei Kuivaharjun tilalla ole autoliikennettä.

Aran ensikon opetus lypsylle tapahtuu siten, että vasikka tulee mukaan lypsylle. Tämä on rauhoittanut emoa, ja samalla vasikka tottuu jo nuorena lypsyasemaan. Webinaarissa näytettiin myös hieno video tilanteesta, jossa kaksi lehmää ihan oma-aloitteisesti ja ihmiselle yllättäen, tuovat vasikkansa mukaan lypsyasemalle. Aseman läpikävely sen loppupesun aikana sujui ongelmitta.

Ajan mittaan vasikoille muodostuu oma laumansa. Vieroitus tehdään tuttijuotolla noin 3-4 vasikan ryhmissä. Tilalla on erillinen rakennus vieroitetuille vasikoille. Vasikat pääsevät ulkoilemaan tarhaan myös talvella. Yksikään vierihoidetuista vasikoista ei ollut kuollut tilalla. Vasikat ovat tottuneet myös navetan lantaraappaan, joka on käsikäyttöinen.
 

Käytännön kokemuksia skotlantilaiselta Rainton Farmilta

Webinaarissa kokemuksiaan esitellyt Charles Ellet toimii tilalla yhtenä työntekijänä ja osakkaana. Tilan toiminta on alkanut 1920-luvulla, ja vuodesta 1999 lähtien tuotanto on ollut luomua. Tilalla on jäätelöpuoti ja teehuone. Asiakkaille on tarjolla myös vierailuaikoja. Heillä on Cream o`Galloway Ice -tuotemerkki, ja he tekevät myös juustoja. Tilalla on noin 120 lehmää (kolmiroturisteytys) ja noin 500 lammasta sekä 40 emolehmää, ja kaikki sonnivasikat kasvatetaan itse. Skotlannissa yleisen tavan mukaan laidunnus ajoittuu huhtikuun lopusta marraskuun loppuun. Kaistalaidunnus on käytössä, ja aitoja siirretään päivittäin. Nuorkarja on omalla laitumellaan. 

Ajatus vierihoidosta syntyi, koska entinen navettarakennus oli tullut niin sanotusti tiensä päähän. Vasikat olivat yksilökarsinoissa, ja alettiin miettimään, miksi vasikat erotetaan emistä? Tilan väki kävi tutustumassa vierihoitoon Alankomaissa, jossa se oli silloin yleisempää. Siellä vasikat imivät emäänsä, ja lehmät lypsettiin kerran päivässä.

Tilalle valmistui vuonna 2012 uusi navetta, jossa on auto-tandem -asemalypsy. Ensimmäinen talvi (2012) opeteltiin vierihoitoa, maitomäärä tippui, eivätkä lehmät näyttäneet merkkejä kiimasta. Tilan täytyi miettiä asiat uudelleen. Seuraavaksi lehmien joukkoon laitettiin 18 kuukauden ikäinen härkä, joka kuitenkin merkkasi kiimaiset lehmät.

Ternimaitoa juotetaan tutista vastasyntyneelle kolmen päivän ajan. Tilalla on kryptosporioosia ja keuhkokuumetta, ja vasikan hyvä juottaminen on auttanut tähän. Lehmät ovat poikimakarsinoissa ainakin 24 tuntia ennen poikimista. Poikimakarsinoita tilalla on 12 kappaletta. Poikimisen jälkeen lehmät ovat 3-4 päivää vasikan kanssa. Poikimisen jälkeen varmistetaan, että vasikka varmasti imee emää. Vasikan täytyy imeä emäänsä ainakin viisi minuuttia. Joissakin tapauksissa annetaan lisää terniä. Ternimaito pitää saada vasikkaan kahden tunnin kuluessa. Navetassa on valvontakamerat, joista poikimisia valvotaan. Tilalla testataan ternimaidon vasta-aineet.

Poikimisen jälkeen ensimmäisen viiden kuukauden ajan lehmät lypsetään kerran päivässä. Kuuden viikon jälkeen vasikat laitetaan yön ajaksi eri rakennukseen. Vasikoiden ja hiehojen kasvua seurataan (punnitaan 6 vk:n välein). Päivällä vasikat saavat olla emiensä kanssa. Lisäksi vasikoilla on tarjolla säilörehua. Vieroitus tapahtuu kokonaan, kun vasikka on 5-6 kuukauden ikäinen ja painaa yli 250 kg.  Vasikat saavat täydennysrehua silloin noin 1-1,5 kilogrammaa päivässä. Vieroittaessa vasikoille laitetaan muoviset nenärenkaat imemisen estämiseksi, ja niitä käytetään 8-9 päivää.

Arvioitu juodun maidon määrä vasikkaa kohden on noin 1500-2500 litraa per lehmä. Vieroituksen jälkeen lehmät lypsetään kaksi kertaa päivässä laktaation loppuun. Lehmät ovat oppineet tähän käytäntöön. Lehmien ruokinta perustuu nurmirehuun ja laitumeen, eikä tilalla kasvateta viljakasveja. Vuosittainen tuotostaso on noin 3500-4000 litraa per lehmä, minkä lisäksi on tuotettu vasikoille mennyt maito. Tila on erittäin tyytyväinen tuotostasoon. Maidosta noin 95 prosenttia menee tilajuuston valmistukseen.

Tila on lähtemässä mukaan keväällä 2025 Glasgowin yliopiston kokeeseen, jossa lehmien ternimaidon vasta-aineet mitataan, ja myös poikineiden lehmien verinäytteistä otetaan vasta-ainemittaukset. Charlesin viesti vierihoitoa suunnittelevalle tilalle oli että, kannattaa välttää vasikoiden stressiä, ja hoidon muutokset täytyy tehdä hitaasti yksi asia kerrallaan eikä useita muutoksia viikossa. Hän suositteli käyttämään vieroituksessa nenärenkaita. Vasikoiden kanssa hyvin toimeen tulevat ja tarkimmat työntekijät kannattaa Charlesin mukaan valita hoitamaan vasikoita tilalla.

Lue lisää Rainton Farmista

Tutustu Rainton Farmin myymiin tuotteisiin

Oskari-hankkeen päätoteuttajana toimii ProAgria Itä-Suomi ja osatoteuttajina Faba ja Töitä Suomesta Oy. Hankkeessa toteutetaan kehittämistoimintaa kahdella painopistealueella. Tavoitteena on maatilayritysten johtamisosaamisen kehittäminen nostaen hyväksi havaittuja työkaluja ja menetelmiä tuotannon ja henkilöstön johtamiseen. Alatavoitteena on yhteistyön ja yrittäjien verkosto-osaamisen kasvattaminen tilatiimitoiminnan avulla.

Webinaari-tallenteet löytyvät täältä (rullaa ihan sivun loppuun) 

Tämä blogikirjoitus on toteutettu osana Feeling Good – Lehmän hyvä elämä -hanketta.