Kesä meni, vaan millaista rehua tuli?

Karkearehun raaka-aineanalyysi varastointivaiheessa antaa keskimääräisen ennakkotiedon rehun laadullisista arvoista sekä kuiva-aineesta, jota tarvitaan rehumäärien arviointiin. Raaka-aineanalyysin voi ottaa osanäytteinä esimerkiksi siilolle tullessa joka kuormasta ja sekoittaa päivän päätteeksi huolellisesti yhdeksi näytteeksi.

Mikäli näyte on säilytetty auringolta suojassa, tiivisti suljettuna, voidaan kuiva-aineen määritystä myös hyödyntää. Paalirehusta osanäytteet voidaan kerätä suoraan karholta. Varsinainen säilörehuanalyysi otetaan kairaamalla tai jo avatusta varastosta. Analyysistä saadaan selville tarkemmat rehuarvot ja säilönnällinen laatu.

Säännöllinen rehunäytteiden ottaminen kertoo ajantasaisen tiedon käytössä olevista eristä. Ruokinnan optimoinnissa ajan tasalla olevat rehunäytteet ovat ehdottoman tärkeät.

Viljelyn kehittämisohjelma

Kotoisten rehujen analysoinnin jälkeen voidaan pohtia, vastaavatko varastoissa olevat rehut tuotantorakennuksissa olevien eri eläinryhmien tarvetta. Onko kotoisia rehuja tarpeeksi varastossa ja millaisilla ostorehuilla jatketaan kotoisia rehuja? Onko tarvetta muutoksille kotoisissa rehuissa, joko laadussa tai määrässä? Apuja näihin laskelmiin saa ruokinnan ja kasvintuotannon asiantuntijoilta.

Viljelyn kehittämisohjelmassa nivotaan navetan ja pellon tarve yhteen. Tilan ympärille voidaan tehdä tilatiimi ja yhdessä tilan tavoitteiden mukaisesti lähdetään miettimään tehtäviä toimenpiteitä. Vuosikello on hyvä apuväline, jotta tulevat käynnit ja toimenpiteille suunnitellut toimet tulevat tehtyä ajallaan, niin tilan kuin asiantuntijoidenkin osalta.

Tilan kehittämistavoitteet antavat asiantuntijoille suuntaviivat mitä tavoitteita kohti tilan on tarkoitus edetä. Osa tavoitteista voi olla lyhyen aikavälin suunnitelmia, mutta osaan tavoitteiden pääsemiseen voi mennä aikaa useampikin vuosi. Tärkeää kuitenkin on, että nämä tavoitteet on kirjattu ylös, jotta ne pysyvät kirkkaina mielessä.