Miten maitotilasta resurssiviisas?

”Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja - luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika - harkitusti sekä hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla.”

Näin Wikipedia määrittelee resurssiviisauden. Eikö se soveltuisi erinomaisesti myös maidontuotannon ohjenuoraksi? Olemme tilanteessa, jossa sekä lopputuotteen eli maidon että tuotantopanosten hintaan on omin toimin vaikea vaikuttaa. Panosten käytön tehokkuuteen ja hävikin pienentämiseen sen sijaan voi.

Maidon tuottaminen on resurssitehokasta, kun siihen käytetyille resursseille saadaan panosyksikköä kohden mahdollisimman paljon arvoa kestävällä tavalla. Suurimmat maidontuotannon panokset ovat eläimet, rehut ja pellot, tehty työ sekä tuotantotoimintaan tehdyt omaisuusinvestoinnit. Tarkastellaan näistä tarkemmin kahta resurssia, eli eläimiä ja rehuja. Mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja miten sitä voisi mitata?

Hyvä resurssitehokkuudesta kertoa mittari on EMK-kg/kg ka, eli paljonko lehmä lypsää energiakorjattua (maidon rasva-, valkuais- ja laktoosipitoisuus otettu huomioon) maitokiloa sen syömää rehun kuiva-ainekiloa kohden. Kun laskentajakson ulottaa koko lehmän eliniän pituiseksi, huomioon otetutuksi tulee myös lehmän kestävyys.

Eläinaines hyödyksi

Mitä parempaa eläinaines on ja mitä useampia tuotantokausia lehmä on karjassa, sitä suurempia ovat sen tuotos ja maidon pitoisuudet, ja sitä vähemmän tarvitaan uudiseläimiä. Samasta syntyneestä vasikasta ja samoista hiehon kasvatuskuluista on saatu enemmän arvoa eli myytäviä maitolitroja. Uudistusprosentilla kuten myös hiehojen poikimaiällä on tuotoksen lisäksi vaikutusta myös maidon hiilijalanjälkeen.

Jokaisen syntyvän vasikan eteen on tehty työtä ja uhrattu myös rahallisia panoksia, joten pieni vasikkakuolleisuus kertoo hyvästä resurssitehokkuudesta. Poikimavälin piteneminen alentaa usein tuotosta, koska matalan tuotannon päiviä, jolloin myös rehun hyväksikäyttö on heikompi, tulee tällöin enemmän kuin jos poikimaväli olisi noin 380.

Sairaudet verottavat maitomäärää

Terve eläin tuottaa paremmin kuin sairasteleva. Myös hävikkiä syntyy vähemmän. Etenkin utaretulehdukset ja sairaudet, joiden hoitoon tarvitaan pitkiä varoaikoja edellyttäviä lääkkeitä, huonontavat resurssitehokkuutta ja tuotannon taloutta. Sairasteleva lehmä myös karsitaan herkästi karjasta, jolloin tuottava aika lyhenee. Resurssitehokkuudesta kertovat alhaiset sairastuvuusluvut ja pieni viemäriin lypsetyn maidon osuus.

Tasapainoinen ja hyvin suunniteltu ruokinta ja rehustus ovat sekä tuotoksen että terveyden edellytyksiä. Peltoviljelyn panoksille saadaan paras tuotto, kun satotasot ovat hyvät ja rehu saadaan korjatuksi vähin tappioin ja hyvälaatuisena. Ravinteiden kuten typen ja fosforin hyväksikäyttö kertoo peltoviljelyn resurssitehokkuudesta.

Hyvälle tuotokselle ja rehun hyväksikäytölle ensiarvoisen tärkeää on nurmirehun sulavuus ja säilöntälaatu. Hyvin sulavaa rehua lehmä syö paljon, ja se muuntuu maidoksi tehokkaammin kuin huonosti sulava. Myös maidon pitoisuudet ovat tällöin paremmat, joten EKM-tuotos on hyvä.

Lehmillä on myös perinnöllistä eroa rehun hyväksikäytössä, joten hyvää resurssitehokkuutta tavoitellessa kannattaa valita sonneja, jotka periyttävät hyvää rehun hyväksikäyttöä.

Hävikit hallintaan

Ehkäpä suurin ja vaikutuksiltaan musertavin resurssitehokkuuden huonontaja on hävikki. Sekä rehujen että maidon osalta kaikki hukka ja hävikki ovat suoraan pois tehokkuudesta, koska niiden eteen on tehty jo kaikki panostukset, mutta niille ei saada mitään vastinetta.

Rehun hävikkejä voidaan vähentää hyviksi todetuilla rehujen korjuu- ja säilöntämenetelmillä, rehulaitteiden säädöillä ja kunnossapidoilla sekä suunnitelmallisella ruokinnalla. Maidon hävikkeihin vaikuttaa eniten edellä mainittu eläinterveys. Mitä terveempi karja, sitä vähemmän lääkityksiä tarvitaan ja sitä enemmän saadaan meijerikelpoista maitoa.

Resurssiviisas raportti ProAgrialta

Lokakuun alusta alkaen on jokainen Tuotosseurantaan kuuluva tila on voinut katsoa omia resurssitehokkuuslukuja Resurssiviisas-raportilta. Se löytyy Raportit-osion Muut raportit -kohdasta. Tavoitteena on tehdä piilevät rahavirrat näkyviksi eli mihin kohtiin panostamalla tuotannon kannattavuutta voi parantaa.

Raportti on ensimmäinen askel kohti laajempaa resurssiviisautta. Nyt lähdimme liikkeelle niistä tiedoista, jotka on saadaan tuotosseurannan ja ruokinta-palvelujen kautta lasketuksi.