Hyvin säilötty säilörehu tuottaa tuloksia
Riippumatta käytetyistä menetelmistä, onnistuneen säilönnän tavoitteena on hyvä säilönnällinen laatu ja ravinteiden säilyminen rehussa.
Säilörehun laatu
Säilörehun laadusta voi jotain päätellä jo hajun ja värin perusteella. Rehun tulisi tuoksua miedosti heinälle tai happamahkolle riippuen säilöntätavasta. Pahalle haiseva rehu (mm. homeinen, etikkainen, makea ja palanut haju) kertoo virhekäymisestä. Tarkemman tiedon säilörehun laadusta saa toimittamalla näyte laboratorioon analysoitavaksi. Analyysi antaa paljon tietoa säilönnän onnistumisesta ja sen pohjalta pystytään räätälöimään sopiva ruokintasuunnitelma. Analyysi kannattaa teettää muutaman kerran, vaikka kyseessä olisi sama rehuerä. Rehun laatu muuttuu ajan kuluessa ja ruokinnallinen tarve siinä samalla. Säilönnällisen laadun mittareita ovat muun muassa pH, sokerit, maito- ja muurahaishappo, haihtuvat rasvahapot ja ammoniakkityppi. Ruokinnan perusta on aina säilörehussa, siksi sen tehokas käyttö on taloudellisesti kannattavaa ja juuri siksi siihen kannattaa panostaa. Huonoa säilörehua on hankala paikata täydennysruokinnalla, lisäksi se on kallista.
Säilöntämenetelmät
Rehua voi säilöä happosäilönnällä, biologisella säilönnällä, kuivaamalla ja muulla kemiallisella säilönnällä. Jokainen tila valitsee itselleen sopivimman tavan. Tärkeintä on, että säilöntätapaa osataan käyttää oikein. Tarvittaessa toimintatapoja muutetaan olosuhteiden ja tilanteiden muuttuessa, jotta saadaan paras mahdollinen säilönnällinen laatu. Lisäksi säilöntäaineiden reunaehdot olisi hyvä tiedostaa. Säilöntätavan valintaan vaikuttavat tilan oma konekanta tai urakoitsijan koneketju, rehuvarastot ja tuotantopanokset.
Hygienia, hapettomuus ja happamuus
Säilörehun tekemisessä on hyvä muistaa kolmen H:n sääntö: Tarkalla korjuulla ja sopivalla niittokorkeudella estetään maa-aineksen ja haittamikrobien pääsy rehuun. Rehun riittävä tiivistäminen ja hyvä varastointi estää rehun hapettumisen. Rehulle sopivalla säilöntäainevalinnalla ja oikealla annostelulla saadaan rehuun nopeasti riittävän happamat olosuhteet, jotka estävät haittamikrobien kasvun.
Valion keräämässä tilastossa käy ilmi, että vuonna 2022 eniten säilönnältään epäonnistuneet rehut ovat olleet kuiva-aineluokaltaan < 200 eli märkyys toi haasteita säilöntämenetelmästä riippumatta. Parhaiten märkä rehu oli säilynyt happosäilönnällä. Mitä korkeampi kuiva-aineluokka oli, sitä pienemmät erot säilyvyyden onnistumisessa olivat eri säilöntämenetelmillä. Lähde Valion Artturin säilörehutilasto 2022.