Hedelmällisyys on kokonaisuuden hallintaa

Hedelmällisyyteen vaikuttavia aineenvaihdunnallisia tekijöitä on lukuisia, kertoi ProAgria Etelä-Pohjanmaan terveydenhuoltoeläinlääkäri Seija Perasto. Piilevä poikimahalvaus, negatiivinen energiatase (piilevä ketoosi ja rasvamaksa), piilevä hapanpötsi, valkuaisen yliruokinta ja kivennäis- ja hivenainepuutokset voivat heikentää lehmän hedelmällisyyttä.

Kalsiumin puute heikentää munasarjojen toimintaa, kohdun palautumista ja tiinehtymistä ensimmäiseen siemennykseen. Tutkimuksissa on havaittu, että poikimisen jälkeisenä päivänä kalsiuminpuutoksesta kärsivä lehmä tiinehtyy 32 päivää myöhemmin kuin terve lajitoverinsa.

Veren korkea NEFA- ja ketoainepitoisuus vaikuttaa kohtuun, munasarjoihin, kiimakiertoihin, munasolujen kypsymiseen ja keltarauhasen toimintaan, minkä seurauksena voi olla hiljaisia kiimoja, lyhyt kiiman kesto ja rakkuloita. Keskeistä on saada lehmä syömään hyvin ja estää negatiivinen energiatase ja laihtuminen.

Ennen poikimista koholla oleva kuntoluokka altistaa poikimisen jälkeisille aineenvaihduntasairauksille ja siten hedelmällisyysongelmille. Kuntoluokassa 4- oleva umpilehmä on jo liian lihava! Lehmän kuntoluokka ei saisi vaihdella yli 0,5 yksikköä umpi- ja lypsykauden aikana. Stressi lisää ketoosiriskiä, joten stressiä on tärkeää välttää jo umpikaudella. Jatkuva eläinten vaihtuminen ryhmässä aiheuttaa stressiä (esim. ontuvat lypsylehmät tuodaan umpiosastoon), samoin osaston umpipussit, jotka estävät eläinten kulkua syömään ja juomaan. Jatkuva ja riittävä veden ja rehun saanti ovat itsestäänselvyyksiä.

Alkulypsykaudella tasapainoillaan energiavajeen ja pötsiterveyden välillä. Piilevä hapanpötsi vaikuttaa ravintoaineiden hyväksikäyttöön ja siten lehmän energiansaantiin. Pötsin happamoitumisen seurauksena elimistössä olevat endotoksiinit heikentävät muun muassa munasarjojen toimintaa ja vaikuttavat hormonitoimintaan.

Valkuaisen yliruokinnassa pötsissä on turhan paljon hajoavaa valkuaista ja maidon ureapitoisuus kohoaa. Lehmän valkuaisaineenvaihdunnassa muodostuu metaboliitteja, jotka lisäävät elimistön oksidatiivista stressiä. Tavoite maidon ureapitoisuudelle on 20-30 mg/100 ml. Perasto on havainnut, että jos tankkimaidon urea on lähemmäs 40, niin tiinehtymisen kanssa on usein ongelmia. Hivenaineista seleeni, sinkki, kupari, jodi ja mangaani ovat tärkeitä hedelmällisyyden näkökulmasta. E-vitamiini ja seleeni toimivat yhdessä, ja myös seleenillä ja jodilla on keskinäisiä yhdysvaikutuksia aineenvaihdunnassa.

Tukea hedelmällisyyteen

Ruokinnallisten asioiden ohella sorkkaterveys on Peraston mukaan avainasemassa hedelmällisyydessä. Terveillä sorkilla lehmät näyttävät kiimansa hyvin sekä kulkevat mielellään syömään ja juomaan. Lattioiden liukkaus ja tartunnalliset sorkkasairaudet haittaavat kiimakäyttäytymistä ja tulehdusaineet heikentävät hedelmällisyyttä.

Hedelmällisyyden toiminnalle päivän ja yön valorytmitys on tärkeää. Lypsävälle lehmälle ideaali valojakso päivällä on vähintään 200 luksia yhtäjaksoisesti 16 tunnin ajan ja yövalaistus 50 luksia 8 tunnin ajan. Lämpöstressi vaikuttaa hormonitoimintaan ja siten häiritsee normaalia kiimakiertoa ja follikkelien kypsymistä sekä haittaa alkion kehittymistä. Lämpöstressi vähentää myös kuiva-ainesyöntiä, muuttaa pötsisulatusta ja vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon. Lievää lämpöstressiä voi esiintyä jo toukokuussa riippuen lämpötiloista ja ilmankosteudesta.

Teknologia avuksi kiimantarkkailuun

Perasto on huomannut, että monella tilalla kiimantarkkailun toimintatavat vaativat vielä kehittämistä. Tarkkailua on parempi tehdä useita lyhyitä jaksoja kerrallaan kuin kerran päivässä pidemmän ajan. Perinteinen seinällä oleva kiimakalenteri on edelleen pätevä apuväline. Kiimanseurantaan ja hedelmällisyyden hallintaan on nykyään saatavilla myös toimivia teknisiä apuvälineitä. Kiimantarkkailujärjestelmät helpottavat oikean siemennysajankohdan ennustamista verrattuna pelkästään eläimistä tehtäviin havaintoihin. Kun ottaa huomioon, kuinka suuria taloudellisia tappioita poikimavälin pidentyminen tai hiehojen poikimaiän kohoaminen aiheuttavat, kiimantarkkailujärjestelmä maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti.

Ritva Lahden esittelemä Nedap CowControl -kiiman- ja terveydenseurantajärjestelmä on apuna epäsäännöllisten ja heikkojen kiimojen sekä ei-tiineiden lehmien löytämisessä. Työlistoilta näkee kiimassa olevat eläimet ja niiden optimaalisen siemennysajankohdan. Kiimojen historiaa voi katsoa koko lypsykauden ajalta ja myös edellisten tuotoskausien tiedot tallentuvat järjestelmään. Nedap on yhdistettävissä MinunMaatilaani, jolloin lisääntymiseen liittyvät tiedot päivittyvät suoraan järjestelmään. Terveysseurannan avulla on mahdollista seurata lehmäkohtaisesti syönti-, märehtimis- ja ei-aktiivista aikaa myös parsinavetassa. Muistathan, että kiimanseurantajärjestelmiin on mahdollista saada 40 prosentin investointituki.

Hedelmällisyyden tunnuslukuja kuvaavia raportteja kannattaa tutkia säännöllisesti, jotta hahmotat hedelmällisyyden kokonaiskuvan karjassa, kuinka karjan hedelmällisyys on kehittynyt ja mihin on tärkeää puuttua ensiksi. Tiedon perusteella voi tehdä päätöksiä tavoitteista ja seurata tavoitteiden toteutumista. Tunnusluvuista löytyy varmasti myös onnistumisia, joista iloita ja antaa kiitosta hyvin tehdystä työstä lehmien hedelmällisyyden parissa.

Blogiteksti perustuu terveydenhuoltoeläinlääkäri Seija Peraston ja seminologi, hedelmällisyysasiantuntija Ritva Lahden esityksiin Maitotila 2030 -hankkeen hedelmällisyyspäivässä helmikuussa 2024.