Havaintoja toisiaan imevistä eläimistä

ProAgria toteutti yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteen kanssa opinnäytetyöhän liittyvän kyselyn toisiaan imevistä eläimistä nautatiloilla.

Kyselyyn saatiin vastauksia 84 kappaletta maidontuotantoa harjoittavilta tuottajilta. Vastauksissa oli paljon kommentteja tuottajilta, joissa kerrottiin aiheen olevan tarpeellinen ja kiinnostusta herättävä. Kyselyllä tavoitettiin eniten tavanomaista tuotantoa harjoittavia tiloja, vain 2 % vastaajista ilmoitti harjoittavansa luomutuotantoa. Vastauksia saatiin hyvin eri kokoluokan tiloilta, 41 % vastanneista oli ilmoittanut keskimääräiseksi nautaeläinten määräksi 51-100 eläintä. Kyselyssä tiedusteltiin myös vasikoiden määrää, kaikki vastausvaihtoehdot alle 10 vasikasta yli 50 vasikkaan olivat edustettuina. Vastauksien perusteella tavoitettiin eniten eläinmäärältään keskikokoisia tiloja, pienemmät alle 50 eläimen tilat olivat paremmin edustettuina kuin yli 200 eläimen tilat, joita oli vastaajista vain 7 %.

Imemisonglemat yksittäistapauksia

Toisiaan imeviä vasikoita tilallaan oli havainnut 84 % vastaajista, huomattavasti vähemmän oli havaittu karsinarakenteita imeviä vasikoita. Nuorkarjalla imemisongelmaa oli havainnut 65 % vastaajista. Aikuisilla naudoilla imemisongelmaa oli havainnut vain 20 % vastaajista. Vastauksien perusteella imemisongelmaa esiintyy enemmän yksittäistapauksina kuin jatkuvana ongelmana. Eläimet imivät eniten toisten eläinten takajalkojen väliä ja utaretta.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten tiloilla oli pyritty hoitamaan imemisongelmaa. Eniten vastauksia keräsi muoviläpän asettaminen turpaan imemisen estämiseksi ja juottotapahtuman keston lisääminen. Edellä mainittuun kysymykseen saatiin myös runsaasti avoimia vastauksia. Imemisongelmaa oli vastauksien perusteella hoidettu monin eri keinoin. Avoimissa vastauksissa suosituin hoitokeino oli sivellä imettävän eläimen utareeseen ainetta, joka hajullaan tai maullaan karkottaa imevän eläimen.

Ongelmana utareneljänneksien vaurioituminen

Myös imemisongelmasta aiheutuvia haittoja kartoitettiin kyselyn avulla, nännien vahingoittuminen nousi yleisimmäksi haitaksi. Imemisongelman aiheuttamiin haittoihin saatiin myös runsaasti avoimia vastauksia, vastauksista nousi merkittävästi esiin utareneljänneksien vaurioituminen maitoa tuottamattomiksi ja maidontuotannon käynnistyminen hiehoilla ennenaikaisesti.

Kun tilojen eläinmäärä otettiin huomioon, huomioitavia poikkeuksia löydettiin 51-150 eläimen kokoluokan tiloilta. Pienien alle 50 eläimen ja suurien yli 150 eläimen tilojen edustus oli niin vähäistä, ettei luotettavia tuloksia saatu. Kun eläinmääräksi oli ilmoitettu 51-100 eläintä, huomattiin navanalueen vaurioiden ja utaretulehduksien määrän imemisongelman haittana kasvavan. 101-150 eläimen kokoluokan tilojen vastauksissa korostui imemisongelman esiintyminen aikuisilla eläimillä.

Vaikuttaako ikäero

Kyselyssä selvitettiin myös ryhmäkarsinassa pidettävien vasikoiden välisen ikäeron vaikutusta imemisongelmaan. Ikäeron ollessa yli 6 viikkoa oli vastauksista havaittavissa karsinarakenteiden imemisen ja aikuisten eläinten imemisongelman lisääntymistä. Ikäeron ollessa alle 2 viikkoa vastauksista ei ollut ilmoitettu yhtäkään karsinarakenteita imevää eläintä, eikä imemisongelman esiintymistä aikuisilla eläimillä. Tiloilla jossa vasikat juotettiin 4 kertaa vuorokaudessa ei imemisongelmaa ole esiintynyt lainkaan jatkuvana ongelmana. Mikäli juotolta vieroittamisen tavaksi oli valittu juoton lopettaminen kertaheitolla, oli vastauksista nähtävissä nuorkarjan ja aikuisten eläinten imemisongelman esiintymisen kasvu. Tiloilla missä oli käytössä virikkeitä vasikoille, ei havaittu lainkaan rakenteita imeviä vasikoita. Virikkeiden käyttö ei kuitenkaan vastauksien perusteella vähentänyt toisiin eläimiin kohdistuvaa imemistä karjassa.

Tähän kirjoitukseen kerättiin merkittävimmät kyselytutkimuksen tulokset, tarkempi analyysi tuloksista on luettavissa opinnäytetyöstä, joka julkaistaan opinnäytetyön valmistuttua opinnäytetöiden tietokannassa osoitteessa theseus.fi.

Vasikka puskee virikkeeksi asennettua kanisteria. Kanisterit, pallot ja harjat olivat suosituimpia vasikoille käytettäviä virikkeitä kyselyyn vastanneiden keskuudessa.

Kirjoittajat
Riikka Hautala & Saara Heiskanen, agrologiopiskelijat Hämeen ammattikorkeakoulusta

Kuvat: Riikka Hautala & Saara Heiskanen