Anna hyvän kiertää navetassa

Ihmisillä on luontainen vetovoima eläimiin, mutta jokainen meistä suhtautuu niihin eri tavoin

Eläinten ja ihmisten suhdetta on tutkittu aikaisemmin lähinnä laboratorioissa ja eläintarhoissa, mutta viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös tuotantoeläinten kanssa käytävään vuorovaikutukseen. Ihmisten ja eläinten välinen vuorovaikutus on perusta kaikelle toiminnalle, mitä tuotantoeläintiloilla tehdään. Vuorovaikutus tuotantoeläinten kanssa voi olla suoraan koskettamista tai hillitsemistä, mutta visuaalinen kuulon sekä hajun avulla tapahtuva vuorovaikutus on yhtä tärkeää, mitä ei välttämättä pidä itsestäänselvyytenä. Osa näiden aistien avulla tapahtuvasta vuorovaikutuksesta voi olla intensiivistä tai pidempikestoista ja kivuliastakin. Osa voi toimia kuten halutaan, mutta osa ei välttämättä toimi, kuten on ajateltu.

Paul Hemsworth on tehnyt tutkimusta eläinten ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutus voi vaikuttaa eläimen pelkotiloihin ihmistä kohtaan. Tutkimuksissa on todettu, että hoitajan asenne ja käyttäytyminen vaikuttavat siihen, miten eläin kokee pelkoa tai kokeeko se sitä ollenkaan. Pelko lisää stressiä ja sitä kautta heikentää eläimen tuottavuutta. Tästä saadaan aikaan kierre, sillä pelkäävä eläin lisää stressiä eläintä käsittelevälle hoitajalle, joka lietsoo eläimen pelkoa. Jokainen vuorovaikutushetki eläimen kanssa on tärkeä, sillä tuskin kukaan yrittäjä haluaa tietoisesti alentaa tuotosta tai vaikkapa hedelmällisyyttä. Positiivinen vuorovaikutus eläinten kanssa on asia, joka parantaa yrityksen taloutta myös pitkällä aikavälillä, koska eläimet ovat tuottavampia ja kokevat vähemmän stressiä.

Naudat seuraavat ihmisten käyttäytymistä tarkasti

Tutkimuksissa on havaittu, että naudat kykenevät tunnistamaan ihmisistä yksilöitä ja heidän käsittelytapojaan, vaikka hoitajat olisivat pukeutuneet samanlaisiin vaatteisiin. Eläimet tunnistivat kokeessa henkilön, joka oli kohdellut heitä huonosti ja pitäytyivät hoitokertojen jälkeen kauempana tästä hoitajasta. Eläimet myös oppivat toisiltaan eli, mikäli hoitaja kohtelee yhtä lehmää huonosti, muut eläimet aistivat sen eivätkä halua tulla tämän hoitajan käsiteltäväksi. Tätä asiaa ei usein tule ajatelleeksi päivittäisissä töissä. Karjanhoitajan käyttäytyminen korreloi lehmän käytöksen kanssa. Tiloilla tulee pyrkiä vähentämään negatiivisia vuorovaikutuksia ja lisätä neutraaleja sekä positiivisia vuorovaikutuskertoja eläinten kanssa.

Millä tavoin voimme vahvistaa eläimen hyvää käsitystä ihmisestä? Tottuminen on ensimmäinen, koska eläimellä on aina jonkin verran pelkoreaktioita taustalla, ja asiaan tottuminen vähentää pelkoa sekä ajaa eläintä neutraaliin tilaan. Se ohjaa eläintä myös neutraalista tilanteesta positiiviseen suuntaan jonkin asian kanssa. Klassinen ehdollistaminen on tapa luoda eläimelle mielikuva siitä, että ihminen yhdistetään johonkin mukavaan asiaan kuten silitykseen tai palkintoon. Sosiaalinen oppiminen on tärkeä tapa eläimillä oppia uutta, sillä naudat ottavat mallia toisiltaan. Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen vuorovaikutushetki eläimen kanssa olisi mahdollisimman positiivinen. Useimmat eläinten ja ihmisten välistä vuorovaikutusta selvittäneet tutkimukset ovat painottuneet eläimen käyttäytymiseen tietyssä tilassa, mutta varsinaista vuorovaikutuksen laatua tai kestoa niissä on tutkittu vähemmän.

Meidän navetan säännöt

Päivittäisissä navettarutiineissa matalalla äänellä puhuminen, rauhallinen käytös, pakoetäisyyden huomiointi ja äkillisten liikkeiden välttäminen ovat keinoja vahvistaa positiivista vuorovaikusta. Karjan kanssa toimiville henkilöille on hyvä järjestää käsittelykoulutusta ja käydä työyhteisön kanssa läpi toimintatavat eläinten kanssa. Opetusympäristön tulee olla eläimelle luontainen ja hiljainen, mikä mahdollistaa myös lauman vuorovaikutuksen. Käsittelyyn ja sen opetteluun tulee varata runsaasti aikaa, koska kiire lisää stressiä. Mikäli tilan työntekijöissä on henkilöitä, joiden tekeminen eläinten kanssa ei ole positiivista kokemusta vahvistavaa, näiden henkilöiden voi olla vaikea omaksua uusia tapoja ja heidän olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan tehdä muita työtehtäviä kuin käsitellä eläimiä.

Eläinten kanssa työskentely on palkitsevaa, mutta samaan aikaan päivittäinen tiivis vuorovaikutus oman karjan tuttujen eläinten kanssa muodostaa haasteita silloin, kun tulee aika tehdä poistopäätös karjasta. Tutkimusten mukaan eläinten hyvinvointi ja empatian yhteensopivuus nousevat vahvasti esille silloin, kun puhutaan ihmiselle tärkeän lemmikin eutanasiasta. Kun maidontuottajilta kysytään, millaisia haasteita yrittäjillä on ollut silloin, kun on päätetty poistaa jokin itselle tärkeä eläin karjasta, kaikki vastaajat sanoivat, että vahva tunneside eläimeen tekee poistopäätöksen tekemisen vaikeaksi. Jokainen vastaaja kuitenkin oli yhtä mieltä siitä, että eläimen poistaminen karjasta on hyvinvointiteko aina silloin, kun eläimen elämä ei enää ole elämisen arvoista. Tutkimusta aiheesta on etenkin maidontuotannon osalta tarjolla vielä vähän.

Viisi kertaa miksi

Mikä sitten on paras tapa vahvistaa eläimen ja ihmisen välistä positiivista vuorovaikutusta? Tärkein asia on perustella eläinten parissa työskenteleville henkilöille, miksi näin tehdään ja, miksi pyritään siihen, että eläimen kanssa toimitaan positiivisen vuorovaikutuksen kautta. Sen jälkeen havainnollistetaan käytännössä, miten eläintä käsitellään. On tärkeää käydä avointa keskustelua työyhteisön kanssa siitä, missä tilanteissa eläinten käsittelyssä on onnistuttu ja, minkä asioiden kanssa on haasteita. Etenkin, kun halutaan vahvistaa onnistuneita vuorovaikutustilanteita eläinten kanssa, on tärkeää käydä läpi asiat, joissa eläinten kanssa työskentely on hankalaa ja pohtia, miten näitä tilanteita voidaan muuttaa.

Asioita on myös seurattava ja kirjattava ylös, jotta voidaan miettiä, missä asioissa on onnistuttu ja, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Toisinaan tuotantoluvuissa tai eläimen käytöksessä on havaittavissa muutoksia, joiden myötä voidaan jälkeenpäin todentaa, että ne johtuivat hyvän vuorovaikutuksen käyttämisestä. Tiineillä emakoilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että eläimiä rapsuttamalla selästä viisi sekuntia päivässä viikon ajan ennen porsimista, porsaskuolleisuus saatiin alenemaan. Pointti tässä on se, että hyvien tulosten jakaminen auttaa henkilöstöä näkemään, että heidän vuorovaikutuksensa eläinten kanssa parantaa tilan tuottavuutta. Eläimet ovat merkittävässä osassa kaikilla ihmisen psykologisen ja kulttuurisen elämän osa-alueilla, joihin maatalous lukeutuu yhtenä monista. Tässä on valtava potentiaali, jonka hyödyntämistä on tutkittava tulevaisuudessa enemmän.

Katso webinaari: Human and animal interactions: Impacts on cows and caretakers