Yleistyvä uusi tuttavuus, rikkakananhirssi

Aiemmilta vuosilta jokainen on saanut lukea havaintoja rikkakananhirssistä eri puolilta Suomea. Tänä vuonna yhä useampi viljelijä on löytänyt tämän ikävän tulokkaan pelloiltaan. Jos kasvukausi ei ole ollut kovin suotuisa viljelyskasveille, niin sitä se on ollut rikkakananhirssille.

Rikkakananhirssiä kuvataan yhtenä maailman pahimmista rikkaruohoista. Sillä on etunaan monia ominaisuuksia, jotka auttavat sen menestymistä, mm. valtava siementuotanto ja pitkään itämiskykyisenä säilyvät siemenet. Se on hyvä typen käyttäjä, joka viihtyy hyvin lannoitetuilla viljelysmailla.

Mikä torjunnassa sitten on niin hankalaa?

Viljelijät, jotka ovat joutuneet rikkakananhirssin kanssa tekemisiin, toteavat lähes poikkeuksetta kyseessä olevan erittäin vaikean rikkakasvin. Kasvutavan ja nopean lisääntymisen myötä kitkentä on käytännössä usein mahdottomuus saastunnan laajuuden vuoksi.

Mekaaninen torjunta tarkoittaa avokesantoa ja lohkon jättäminen pois viljelykäytöstä ei ole ihan halpaa lystiä. Mekaaninen torjunta on myös melkoisen hektistä, sillä rikkakananhirssin on huomattu suotuisissa olosuhteissa muodostavan siemeniä jo kahden viikon kuluttua itämisestä! Torjuntakausi ulottuu myös pitkälle syksyyn. Tänä vuonna syksyn lämpimissä keleissä kasvuaikaa on riittänyt ja samaan aikaan monin paikoin pellot ovat jo niin märkiä, ettei mitään torjuntaa pääse tekemään.

Torjunta-aineitakin on, mutta….

Rikkakananhirssi itää kasvukaudella pitkällä aikavälillä ja itää C4-kasville tyypillisesti myöhään. Torjunnan myöhäisyys, aineiden rekisteröidyt käyttöajankohdat ja tavoite hyvästä tehosta supistaa torjunta-ainevalikoiman valitettavan pieneksi. Käyttökelpoisia aineita ei tahdo löytyä eri tehoaineryhmistä kuten pitäisi, jotta resistenttien kantojen syntymistä voitaisiin estää.

Vaikka kemiallisen torjunta tehdään myöhäisessä vaiheessa, uusi kasvusto lähtee kasvuun harmillisen pian.

Lohkojen tarkkailu tärkeää!

Mitä aiemmin tämä ei-toivottu tulokas havaitaan, sen paremmin siihen tietysti pääsee käsiksi. Aktiiviviljelyssä olevia lohkoja tulee tarkkailtua automaattisesti viljelytoimien yhteydessä. Silloinkin kannattaa kurkistaa satokasvin alle, mitä mahdollisesti on tuloillaan.

Erilaisia monimuotoisia siemenseoksia on kylvetty tänä vuonna paljon. Näiden kasvustojen tarkastus olisi paikallaan vielä ennen talven tuloa. Tarkkailu kannattaa, vaikka kasvustot olisivat toissijaisilla lohkoilla, sillä yhteys muille alueille on mm. koneiden ja eläinten kautta.

Kaikkia keinoja tarvitaan

Torjunnassa tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua kasvivalikoiman ja viljelykierron osalta. Muokkaustapoja, työjärjestystä ja peltoliikennettä joudutaan miettimään rikkakananhirssin näkökulmasta uudelleen. Kotieläintiloilla lannankäyttö vaatii erityishuomiota, ettei saastuntaa levitetä lannan mukana. Kasvinsuojelutaktiikka on suunniteltava ja täsmättävä kasvukauden olosuhteisiin. Kaikkia keinoja tarvitaan tilanteen pitämiseksi hallinnassa.

Mari Koskela
asiakkuuspäällikkö
ProAgria Länsi-Suomi