Toisen sadon kuulumisia Pohjois-Pohjanmaalta

Sataa sataa ropisee… Nämä sanat sopivat hyvin tähän kesään Oulun suunnalla. Taivaanrannassa siintävät sadepilvet eivät kovin ylennä asiantuntijan mieltä viljelijästä puhumattakaan.

Ensimmäinen sato Pohjois-Pohjanmaalla oli hyvin vaihteleva. Kylmä sää rasitti kasvustoja ja rankkasateet haittasivat korjuuta. Osa korjasi ensimmäistä satoa ennen juhannusta korkeasta sulavuudesta huolimatta. Sadesäistä huolimatta ensimmäinen sato oli korjattava, joskin myöhässä, ja vauriot ovat aikamoisia paikka paikoin. Raskas kalusto polki peltoja raiteille, joka tulee haittaamaan toisen sadon korjuuta. Myöskään tulevia vuosia ajatellen raiteinen lohko ei ole parasta mahdollista nurmienkorjuualaa. Myös lietteen ajo ja lannoitus aiheuttivat tiivistymiä lohkoilla, etenkin päisteissä.

Märkyys vaivaa monellakin lohkolla. (Kuva Leila Laine)

Sateiden vuoksi ensimmäinen korjuu on viivästynyt niin, että viimeisiä lohkoja vieläkin korjataan rehuksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toistakin satoa korjataan hyvin pitkällä aikavälillä tulevana syksynä. Toinen sato on kuitenkin lähtenyt hyvin kasvuun, joskin paikalliset rankat sadekuurot ovat hidastaneet kasvua huomattavasti. Tämän vuoksi aikaisin korjatuillakin lohkoilla on suuria eroja. Osalta voidaan jo korjata toinen sato loppuviikosta, mutta osalla lohkoista korjuu menee 2-3 viikon päähän, koska korjattavaa massaa huonoimmilla lohkoilla on vähäisesti. Huonoimmilla lohkoilla puhdistusniitto ja uudelleen lannoitus mahdollistavat 3 sadon saamisen, koska kasvusto näillä lohkoilla on hyvin nuupahtanutta. Tällainen kasvusto ei enää kasva pituutta kovinkaan paljon vaan alkaa korsiintumaan.

Viivästyneiden kylvöjen myötä vihantakasvustot joudutaan lisäksi korjaamaan eri aikaan nurmien kanssa hyvin monella tilalla. Tänä vuonna onkin useammalla tilalla käytetty normaalin korjuu menetelmän lisäksi pyöröpaalausta viimeisten rehujen korjuussa.

Apila ei ehtinyt ensimmäiseen satoon, mutta nyt toiseen satoon sen odotetaan kirivän huomattavasti. Nurmien rikkoja oli ensimmäisessä sadossa huomattavasti eikä niitä päästy ruiskuttamaan. Harva on myöskään päässyt sateiden ja tuulien vuoksi tekemään rikkaruiskutuksia toiseen satoon. Arvattavaksi jää, millainen siemenpankki majailee ensi vuonna nurmilohkoilla, mikäli syksylläkään ei päästä tekemään torjuntoja.

Tämä kesän vauriot tulevat näkymään kasvustoissa vielä ensi kaudellakin, mikäli asiaan ei tartuta. Kasvustossa olisi hyvä tarkkailla sen tiheyttä ja katsoa sillä silmällä lohkoja, olisiko hyvä tihentää nurmia täydennyskylvämällä jo syksyllä. Niillä, ketkä tekevät kaksi satoa, olisi hyvä tarkkailla syksyllä kasvustoja, täytyykö niitä puhdistusniittää vielä kevään kulokon ehkäisemiseksi. Olisi myös hyvä pohtia lietteen syyslevityksen mielekkyyttä märillä lohkoilla.

Kuluva kasvukausi on ollut sanalla sanoen sangen mielenkiintoinen. Hyvien vuosien jälkeen kuluva kausi on tuntunut aivan onnettomalta. Monella onkin huolena säilörehun riittävyys tulevalle ruokintakaudelle. Vanha tosiasia perusasioiden kunnossa olosta on osoittautunut oikeaksi – kun pellon peruskunto on kunnossa, se kestää paremmin ääriolosuhteita.

Kirjoittaja:

Leila Laine

Kasvintuotannon asiantuntija

ProAgria Oulu

Ahlströmintie 1P

92400 Ruukki

puh. 045 6578718

www.proagriaoulu.fi