Saksassa typpikokeiden äärellä: täsmälannoittamalla suurin sato pienimmällä lannoitemäärällä

Pyrkimyksenä löytää optimaalisin lannoitustaso

Typpikokeissa on testattu lannoittamista eri määrillä, eri lannoitteilla sekä täsmälannoitusta ja näiden vaikutusta vesistöön, mutta myös satoon ja sadon laatuun. He mittaavat sadossa olevan ja vesiin huuhtoutuvan typpimäärän ja pyrkivät löytämään optimaalisen lannoitustason.

Koelohkojen taustatiedot:

• Savipitoisia maita 
• Koelohkojen pistearvo 76 (0-100 asteikolla)
• Alueen sademäärä 620 mm/v, keskilämpötila 9.9
• Syksyn lannoitus P ja K
• Käytetyt typpimäärät: 0-280 kg/ha
• Mineralisoitunut typpi 38-76 kg/ha
• Ei salaojissa - vettäläpäisevät maat

Koekentillä oli tyypillinen saksalainen viljelykierto: syysrapsi, syysvehnä ja syysohra. Maahan oli sijoitettu kaivot ja typpimääriä mitattiin vedestä 80 cm syvyydestä. Kyseisellä alueella lannoitus perustuu tavallisesti keinolannotteisiin, sillä karjataloutta on vain vähän. Koekentillä on haluttu kuitenkin testata separoitua lietelantaa sekä siipikarjan lantaa ja niiden vaikutusta satoon ja typpivalumiin. Kokeissa on huomattu, että orgaanisten lannoitteiden vaikutus näkyy parempina satoina, vaikka typpimäärät maassa olisivatkin samansuuruisia. Vaikutus ulottuu myös seuraaviin vuosiin. 

- Syysrapsilla typpivalumat ovat syksyisin selvästi suurempia verrattuna syysohraan ja syysvehnään, kertoi asiantuntija Andrea Knigge-Sievers. 

Tämä johtuu siitä, että rapsista puidaan vain pieni siemen ja suuri kasvimassa jätetään peltoon. Syysohralla ja -vehnällä pitoisuudet ovat melko matalia.

Täsmälannoittamalla parempia satoja pienemmillä typpimäärillä

Koekentillä pääsimme tutustumaan täsmälannoituskoneeseen. Traktorin eteen sijoitetut sensorit mittaavat kasvuston lehtivihreän määrää ja syöttävät tiedon traktorin tietokoneelle, joka ohjaa lannoitinta syöttämään halutun lannoitemäärän. Levittimessä lannoitemäärää pystytään säätämään 1.3 metrin välein. 

Laitteen hintahan meitä myös kiinnosti ja kuulimme, että sensori maksaa noin 50 000 €. Itse lannoitteenlevitin maksoi 80 000 €, mutta hinnat ovat tästä nousseet. Sensoreita huomattavasti edullisempi vaihtoehto on sateliittikartat ja he ovatkin testanneet täsmälannoitamista niiden avulla. 

- Karttojen välillä saattaa vain olla suuria eroja, muistuttaa konetta esitellyt asiantuntija.

 Lannoituskokeissa on käytetty seitsemää eri lannoitevaihtoehtoa ja neljää koekerrannetta. Kahden koeruudun lannoitus on tehty typpisensorin ja sateliittikarttojen tietoja hyödyntäen. Kokeissa on käytetty kahta eri kemiallista lannoitetta: ammoniumsalpietaria sekä ureaa. Yhteenvetona kuulimme, että käytettäessä normaalia yhtenevää lannoitusta, syntyy vaihtelu satojen välillä lannoitemäärän mukaan. Mutta jos lannoitetta on säädetty kasvuston vihreyden mukaan, on pienimmillä lannoitemäärillä saatu kokeiden paras sato. Lisäksi sato oli aina tasaisempi täsmälannoitetuilla lohkoilla.

Katso kokeiden tulokset maatalouskamarin PP esityksestä (englanniksi)

Videolla Ala-Saksin maatalouskamarin tutkijat esittelevät typpi -ja vesiensuojelukokeita. Tulkkina Erkki Holma.