Syyspäivä kenttäkokeiden äärellä
Syyssäiden viiletessä läntisellä Uudellamaalla kokoonnuttiin jälleen tutkimaan NSL Koetoiminnan koeruutuja. Aamupäivän mittaisessa tilaisuudessa lokakuun alussa katsastettiin syysvilja- ja syysöljykasvikokeiden kunto ennen talven tuloa. Paikalla Inkoon ja Siuntion koekentillä oli reilu 40 syyskasveista kiinnostunutta viljelijää. Lajikekokeita ja viljelyteknisiä kokeita esittelivät NSL:n Mikael Fröberg ja Patrik Erlund sekä Elias Heliander Bayerilta. Päivässä vaihdettiin arvokasta lajike- ja viljelytietoa syyskylvöisistä kasveista.
Päivä alkoi syysöljykasvikentältä, jossa tutustuttiin syysrapsilajikkeisiin. Elias Heliander esitteli puolikääpiöivän syysrapsin kasvutapaa ja kertoi koeruutujen viereen kylvetystä Dekalbin lajikekokeesta. Bayer edustaa Suomessa Dekalbin syysöljykasvilajikkeita. Syysrapsiruudut eivät olleet itäneet aivan tasaisesti vaan ruutujen keskellä oli kauttaaltaan harvempia kohtia. Parhaimmillaan kasvustot ovat kuitenkin reheviä ja kasvulehdet isoja.
Syysvehnäkokeissa on edustettuna suuri määrä lajikkeita. Vehnäkasvustot ovat tasaisia ja tuuheita lämpimän syyskuun jäljiltä. Kellertävä väri johtui torjutusta jääntiviljasta. Tänä syksynä ruutujen äärellä puhututti etenkin kahukärpästen runsas esiintyminen ja torjunnan tarve. Lämmin syyskuu suosi kahukärpästä erityisen hyvin tänä vuonna. Yleisöstä kyseltiin syysvehnäkokeen äärellä myös, löytyisikö nyt kokeilussa olevista lajikkeista Ceylonin kaltaista keväällä runsaasti pensovaa syysvehnälajiketta. Ehkäpä tässä asiassa ollaan keväällä jälleen viisaampia.
Ruiskentälle saavuttaessa huomion kiinnitti heti todella pitkäksi ehtinyt kasvusto. Lämpimät säät ovat kasvattaneet rukiin jo syksyllä poikkeukselliseen mittaan. Kasvusto oli jopa paikoin jo lakoutunut. Yhteisesti todettiin, että näin rehevässä kasvustossa lumihometorjunta on todennäköisesti tarpeen. Ruutujen ympärillä harkittiin myös kasvuston niittämistä ja korjaamista pois ilmeisen suuren talvituhoriskin minimoimiseksi. Kentällä tutustuttiin lisäksi syysruisvehnän lajikekokeeseen, jossa on mukana viisi lajiketta. Myös ruisvehnät olivat varsin tuuheita, vaikka olivatkin selvästi ruista myöhemmin kylvettyjä. Ruisvehnäruuduilla pohdintaa herätti ruisvehnän tähkäidäntä ja eri lajikkeiden alttius siihen. Kokeesta saadaan toivon mukaan arvokasta tietoa lajikkeiden välisistä eroista.
Lopuksi tarkastettiin vielä syysohrat. Syysohrilla on perustettuna sekä kylvötiheys- että lajikekokeita. Kylvötiheyskokeessa vertaillaan kolmea eri kylvötiehyttä - 200, 300 ja 400 orasta neliöllä. Nyt kaikki ruudut näyttivät todella reheviltä.
Koeruutujen syyskatsaus oli jälleen paikallaan. Syyskylvöisten kasvien viljely kerää kiinnostusta osakseen ja niiden viljelyn onnistumisessa tarvitaan runsaasti kokemusten vaihtoa ja uusinta tutkimustietoa. Kiitokset kokeiden esittelijöille! Viimeisimpiä koetuloksia kannattaa myös tulla kuuntelemaan Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeen päättävään webinaariin 10.12.!