Syyskylvöiset kasvit tuovat mahdollisuuksia ja monipuolisuutta nurmentuotantoon hiiltä sitoen

Syyskylvöiset kasvit tuovat mahdollisuuksia ja monipuolisuutta nurmentuotantoon hiiltä sitoen

Nurmen viljelyä kehittämällä ja tehostamalla vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tulevaisuudessa.
Suunnittelemalla oikeanlainen viljelykierto on hyvä alku. Suunnittelulla ja oikeilla toimenpiteillä tuetaan ja ylläpidetään myös maan kasvukuntoa ja sen elinvoimaisuutta. Tällä on suuri merkitys sääolosuhteiden haasteissa saada riittävästi rehua. Viime vuodet ovat osoittaneet, että varautua kannattaa, jos yllätyksiä sattuisi tulemaan syystä tai toisesta.
Kasvuston perustusvaiheessa on tärkeää, että kasvivalinnat ovat omaan tuotantoon sopivia, ja toki lohkotkin kasvukunto ominaisuuksien puolesta valittu järkevästi. Viljelykiertoa monipuolistamalla saadaan mahdollisuuksia, tottakai, tämäkin vaatii hyvän suunnittelun omiin tarpeisiin perustuen.

ASKELEET JOUSTAVAAN MAANVILJELYYN

1. Pohdi lähtökohdat
2. Varaudu epävakauteen
3. Pyri tehokkuuteen
4. Hanki osaamista, pohdi ja keskustele
5. Tarkkaile ympäristöäsi ja tee kokeiluja
6. Ylläpidä ja paranna maan kasvukuntoa ja rakennetta
7. Tee pellostasi hiilinielu
8. Kierrätä ravinteet ja hiili
9. Vaali monimuotoisuutta
10 Tee yhteistyötä ja monipuolista toimintaa
Lähde: https://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/07/Maanviljelij%C3%A4n-varautuminen-ilmastonmuutokseen.pdf

Hiilensidonnasta puhutaan paljon ja mietitään, mitä tulevaisuus, sekä tuleva uusi ohjelmakausi tuo tullessaan. Hiilensidonnan keinot voivat tuntuvat ehkä vierailtakin. Kuitenkin tavat, millä voidaan vaikuttaa, ovat suurin osa tuttuja asioita, joita hyvä viljelytapakin edellyttää.
Kasvuston perustaminen on tärkeää tehdä kunnolla tulevien vuosien sadontuottoa ajatellen.
Perusasioita ei voi koskaan korostaa liikaa. Pellon ympärivuotinen kasvipeitteisyys, monipuolinen nurmiseos, maiseman monimuotoisuus, maan kasvukunnon hoito mm. kalkitus ja vesitalouden parantaminen lohkokohtaisesti, ovat juuri niitä asioita, jotka parantavat hiilensidonnan määrää maaperään tukien mahdollisimman hyvää sadontuottoa.
Hyvä satotaso sitoo enemmän hiiltä, niin kasvustosta kuin juuristosta. Maanrakenne ja toimiva vesitalous vaikuttavat myös maaperän mikrobiologiaan ja kemialliseen toimintaan, siten myös hiilensidontaan. Maan multavuuden lisääminen on yksi tärkeimpiä asioita. Perusmuokkaustavan miettiminen lohkokohtaisesti on tärkeää. Osalle pelloista sopii suorakylvö ja osalle sopii kyntö. Tähän vaikuttaa mm. maalaji, olosuhteet, sekä, onko tila luomutuotannossa vai ei.
Myös pellonkäytön valintaa tullaan tulevaisuudessa varmasti tekemään. Turvemaiden hiilipäästöjen vuoksi vajaatuottoisten turvepeltojen muuttaminen kosteikoiksi, tai muuhun käyttöön, voisi olla järkevää, niin ilmaston, kuin tilakohtaisesti taloudellisuuden kannaltakin katsottuna.
Syvä – ja runsasjuuriset kasvit (esim. tuttu ruokonata ja mailaset ) viljelykierroissa ja seoksissa ovat yleistyneet viimevuosina.
Syyskylvöisten kasvien käyttö viljelykierrossa on myös hyvä vaihtoehto. Syyskylvöiset ehtivät kasvattaakin suuremman juurimassan kevätkylvöisiin verrattuna. Kasvipeitteisyyden ja juuristohyödyn lisäksi, ne tasaavat työhuippuja, sekä varmistavat rehunkin riittävyyttä paremmin tilatasolla. Yksivuotisia kasveja viljeltäessä kerääjäkasvien ottaminen mukaan viljelykiertoon lisää kasvipeitteisyyttä.

Kuva: Katariina Kalliokoski

Monilajinen nurmiseos, jossa mukana pehmeälehtistä ruokonataa kesäkuussa 2019. Sääolosuhteet ovat viime vuosien aikana olleet vaihtelevia, melkeinpä ääriolosuhteita Suomesta puhuttaessa. On tärkeää varautua, ja miettiä viljelykiertoa tarkemmin unohtamatta uusia kasvilajeja.

Syysruis viljelykierrossa

Syysruis kylvettiin nurmiseoksen kanssa Kainuussa 2018 elokuussa eloperäiselle maalle. Kylvömääränä käytettiin 90 kg/ha Reetta ruista, lisäksi oli nurmiseos 25 kg/ha. Peittausta siemenelle ei tehty lumihomeen torjumiseksi.
Kasvusto talvehti hyvin ja lähti myös keväällä 2019 reippaasti kasvuun, nurmi alla ei kärsinyt lainkaan. Syysruis antoi jo kesäkuun alussa hyvän 1. sadon. Sato tehtiin paaliin kesäkuun puolivälissä. Toinen sato saatiin tehtyä vielä heinäkuussa siiloon. Sato oli myös tällöin erittäin hyvä. Nyt oli nurmimassaa mukana myös reilummin.

Syysruis toukokuun alussa 2019. Kuva: Maarit Partanen

Ruisanalyysit Kuva: Maarit Partanen

Rukiin rehuarvot muuttuvat hyvinkin nopeasti näytteiden perusteella. Sulavuus tipahtaa nopeasti ja korsiintuminen alkaa voimakkaasti. Vihantana korjattaessa kannattaa siis olla nopea.

Talvehtiminen lohkon nurmella 2019 ja kevään 2020 havainnot

Lohkon kasvusto kasvoi todella hyvin vielä 2019 syksyn aikana. Kasvusto jätettiinkin hiukan koemielessä murskaamatta talvehtimaan, kasvusto oli n. 30-45 cm mittaista.
Keväällä 2020 näky lohkolla oli surkea. Nurmi oli lähestulkoon hävinnyt ja lohko oli todella harvaa kasvustoltaan. Rikkakasvustoa oli runsaastikin, mm. vesiheinä kuritti nyt lohkoa ikävästi. Paikoin esiintyi lumihomettakin kasvustossa. Oliko tämä lumihomeriski vielä olemassa ilman ruistakin seuraavana vuonna? Siltä näytti, liian tiheä kasvusto oli varmasti edesauttanut asiaa vieläkin, ja lumihomettahan ei torjuttu kylvövuonna, vaikka suositus siemenen peittaukselle olikin. Toki myös mennyt talvi oli haasteellinen nurmille.
No, päätelmät tästä, syysruis on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto kiertoon mukaan ja sitä tälläkin tilalla jatkossa varmasti on osalla lohkoja, mahdollisuuksien mukaan.
Suunnitellaan hyvin, mitä toimia lohkolla aiotaan toteuttaa-kasvinsuojelu-sadon käyttö jne.
Satoa mahdollisuus saada runsaasti ja näin tämä vastaisi tarpeeseen – jos rehuntarve on kova ja työtä halutaan jaksottaa tilalla eritavoin.
Kasvusto kasvaa todella hyvin koko seuraavan kauden ja antaa näin mahdollisuuksia sadonkäytölle – tätähän voisi laiduntaakin myös aivan mainiosti loppukesällä.
Rukiin juuristo sitoo reippaasti hiiltä- onhan se alkanut kasvuun jo edellisenä syksynä -kasvipeitteisyyskin saadaan hoidettua, kasvinsuojelusta puhumattakaan.
Onnistumisten ja epäonnistumisten kautta meille tulee käyttöömme lisää tietoa ja taitoa monipuolistaa viljelyä rohkeasti.
Tässä kaikessa korostuukin nyt tilojen välinen yhteistyö ja tiedonsiirto, neuvonnan tuoma tuki, eri muodot, mm. pienryhmätoiminnat sekä tarjottavat koulutukset.

Rukiin kylvö ennenvanhaan

Maarit Partanen
kasvintuotannon asiantuntija
ProAgria Itä-Suomi