Suoria sanoja Varsinais-Suomen nurmikasvustoissa

Mitä järkeä osaavan isännän on lähteä kesken kiireisen kasvukauden pellolle kävelemään asiantuntijan ja lapion kanssa? Kahden robotin maitotilan isäntä Perttu Uusitalo Tarvasjoelta kertoo, että kasvustokäyntiin menee muutama tunti, ja se säästää aikaa. Kun peltotöistä osa on ulkoistettuna, entistä vähemmän tulisi muutoin katsottua peltoja eikä ainakaan näin tarkasti. Kun katsotaan yhdessä, molemmat katsovat eri tavalla ja kyseenalaistavat asioita. Itse saattaisi sokaistua omiin tekemisiin, mutta kun on keksittävä asiantuntijalle hyviä selityksiä ilmiöihin pelloilla, tulee mietittyä paljon paremmin.

Nurmikäynti on aina sijoitus tulevaan ja se säästää aikaa ja rahaa. On tärkeää seurata, mitä pelloilla tapahtuu. Kasvien välisten suhteiden ja tiheyden määritys tuovat syvyyttä viljelyyn ja ovat hyödyllisiä. Kun asiantuntijan kanssa sovitaan tietty aika ja paikka kasvustokäynnille, siitä on vaikea livetä ja niitä omia kasvustoja tulee katsottua ja tarkkailtua. Ongelmakohtia sitten pohditaan ja käydään yhdessä läpi ja tehdään pitkäjänteiset suunnitelmat. Suunnitelmissa myös pysytään, ellei ole perusteltu syy muuttaa suunnitelmaa.”

Kun nurmiyhteistyö asiantuntijan ja tilan välillä alkaa, määritellään tavoitteet ja mietittään yhdessä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Joka käynnillä aloitetaan tarkistamalla toimenpiteiden eteneminen. Jos Pertun tavoitteena olisi 6000 kg ka/ha säilörehua, toimenpiteet olisivat varsin erilaiset. Joka pohdinnassa pidetään mielessä, että huippuhyvään kymppitonnin keskisatoon vaaditaan huippuhyvä suunnitelma ja toimenpiteet jotka todella käytännössä tapahtuvat ja tehdään huippuhyvin.

Viime kesänä satotasotavoite ylitettiin kirkkaasti, mutta kuivanakin vuonna homman on toimittava. Kylvöjälkeä tutkitaan erityisen tarkasti uusilla nurmilla ja vanhemmilla nurmilla pohditaan, mahdollistaako tällainen kasvusto satotasotavoitteen vai onko nurmikiertoa nopeutettava. Valitun seoksen juuristo nostetaan silmien alle ja mietitään, onko ravinteiden otto kunnossa. Täydennyskylvöä mietittäessä tongitaan maan pintarakenne läpi, jotta varmistutaan siemenen mahdollisuuksista. Tavoitelistalla ruokinnallisen laadun suhteen on ollut nyt esimerkiksi toisen niiton D-arvon nostaminen ja kuidun lisääminen. Näitä asioita pohditaan, kun lajitellaan kasveja pellolla ja kun laaditaan tilauslistaa siemenille.

On hyvä varata aika kasvustokatsaukselle jo ennakkoon, niin tulee lähdettyä. Kiireessäkin kaikki oleelliset asiat ovat järjestelykysymys, toteaa Perttu. Uusitalon pelloilla nurmitoiminnan suunnittelu alkaa aina edellisenä loppukesänä, kun havaintojen avulla arvioidaan tulevan kasvukauden muutostarpeet. Talvella suunnittelu jatkuu siiloilla ja rehuanalyysien kimpussa, jolloin varmistetaan laatu, määrä ja maittavuus osana nurmiviljelyn suunnittelua. Talven ideointikäynnillä tehdään myös nurmiseosreseptit sekä käydään läpi ravinteiden tasapaino. Valmiin nurmiseossuunnitelman kanssa on helppo tehdä tilaus.

Huhtikuussa heti kasvun alettua kierretään tärkeimmät lohkot ja tehdään viimeiset viilaukset lannoituksen ja täydennyskylvöjen suhteen. Siinä nähdään hyvin tiheydet ja apilapitoisuudet ja saadaan ensimmäiset odotukset tulevalta nurmikaudelta. Kasvukauden aikana vaihdellaan eri vuosina sitten toisen käynnin ajankohtaa. Oli ajankohta mikä hyvänsä, siinä pohditaan sen hetken tilannetta suhteessa koko kasvukauteen. Raporteissa otetaan kantaa koko tilan tasolla ja tarkistetaan tavoitteet ja toimenpiteet. Tätä Perttu pitää tärkeänä. Lohkokohtaisissa havainnoissa on aina mukana havainnollisia kuvia, jotka auttavat muistamaan. Perttu myös lähettää muuttuneista tilanteista kuvia ja kommentteja pelloilta ja rehunteon aikaan. Kun pellot ja tilan rehutoiminnat tulevat myös asiantuntijalle tutuksi, on helppo kommentoida etänäkin.

Perttu on tottunut ruotimaan nurmiasioitaan avoimesti myös ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmässä, jossa hän on ollut mukana useita vuosia. Paimion nurmiryhmässä (Johtamalla aikaa –hanke) on mukana toistakymmentä aktiivista karjatilaa ympäri Varsinais-Suomen. Nurmiryhmässä näkee ja kuulee ideoita ja tuloksia myös toisten nurmitoiminnasta, joka myös avaa silmiä. Vertaileminen muiden korkeita tuloksia tavoittelevien kanssa virittää omaakin toimintaa aina uuteen uskoon. Yhteydenpito jatkuu nurmiryhmäläisten facebook-ryhmässä, jossa tämän kevään rehuntekoakin voitiin seurata ryhmäläisten tiloilla ajankohtaisten kuvien ja kommenttien kera. Tilakohtainen soveltaminen tehdään kuitenkin aina omien peltojen äärellä.

”Suorat sanat tehoavat. Siksi näitä yhdessä mietitäänkin, että mielipiteet tulevat selväksi puolin ja toisin. Kyllä minulla niitä selityksiä aina löytyy ja löytyy tosin hyviäkin selityksiä, jotka yleensä sitten kelpaavat Anulle, nauraa Perttu.

Kirjoittaja:

huippuasiantuntija, nurmi

Anu Ellä

ProAgria Länsi-Suomi

Kuvat: Essi Jokela