Sikuri on maata parantava yrtti?

Sikuria on kokeiltu tänä kesänä reilulla kymmenellä nurmiryhmätilalla laidun- ja säilörehunurmilla. Sikurin kokeilemiseen saatiin ideat Englannista, jossa sikuri on tyypillisesti osana lihanautojen tai lampaiden kaistalaidunnusta, joko nopean lyhyen syötön tyylissä tai mob-crazingissä, jossa naudat tai lampaat syövät vain kasvuston kärjet ennen siirtoa seuraavalle lohkolle. Jos korjuurytmi on tiheä, vähintään kolme niittoa kasvukaudessa, sikuria käytetään maailmalla myös säilörehunurmilla.

Miksi sikuria Suomessa?

Ensisijaisesti haettiin kasvia, joka pelastaisi kuivuusongelmilta. Kun nurmiheinät alkavat hyytyä ja jälkikasvukin on vaatimatonta, auttaisiko sikuri?

Ensimmäisten sikurien noustessa seoksessa esille kuhisi nurmiryhmäläisten facebook-palsta ”Toivon että sikuri näyttää tältä, ettei mulla ole näin satoisaa voikukkaviljelmää”.

Sikuri on lehtevä, yrttimäinen ja erittäin hivenpitoinen. Esimerkiksi sinkin määrä kasvimassassa lisääntyy tyypillisesti ja se on ylipäätään tehokas hivenravinteiden ja myös fosforin ottaja.

Kasvilla on paksu paalujuuri, joka muistuttaa voikukan juurta. Tästä johtuu maata parantava vaikutus, kun paalujuuri reiíttää koko pintamaan 15 senttimetriin saakka. Talvenkestävyys on kahden ensimmäisen testitalven osalta ollut hyvä.

Sikurin jälkikasvu on nopeaa ja puhdaskasvustossa se on satoisampi kuin esimerkiksi englanninraiheinän puhdaskasvusto. Sikuria kasvatetaan isoina prosenttiosuuksina Uudessa Seelannissa ja Englannissa jopa lypsykarjan laitumilla, mutta Suomessa sitä testattiin pienenä osana tilan muutoin käyttämää nurmiseosta. Sikurin jälkikasvukyky pomppasi esille, ja se vaikutti kasvavan silmissä erityisesti keskikesällä.

Rehuarvot ovat tuhdit, ja sikuri näyttää joko pitävän sulavuuden ja valkuaisen osana seosta ennallaan tai parantavan niitä. Maku on vanhaksi päästessä kitkerän oloinen, mutta nuorena se kelpasi normaalisti myös vaativille lypsylehmille. Liian ison määrän vaikutusta esimerkiksi maidon makuun ei tiedetä, joten pienempi osuus seoksessa on tässä vaiheessa järkevintä. Lihanautojen kanssa sikuri voisi olla isompina määrinä mukava kivennäismausteyrtti?

Ensimmäisenä kasvuvuonna eli perustamisvuonna sikuri kasvaa pelkästään lehtimäistä kasvustoa. Ensimmäisen talven jälkeen se kasvaa keväällä kuten perustamisvuonna, lehtevästi. Jos niitto- tai syöttörytmi viivästyy yli kuuden viikon, se ehtii jo muodostamaan kukkavartta. Kukkavarsi kasvaa onttona jopa metrin mittaiseksi ja räväyttää taivaansiniset kukat kaupan päälle. Kukkivasta sikurista tuskin on muuta hyötyä kuin kaunis kukka. Eli niitto on tehtävä ennen kukintaa, silloin kun lehdet ovat nuoria ja herkullisia.

Kukkavarsi heräilee... ja sinisten kukkien aikaan herkullisimmat päivät ovat ohi. Kukkivassa kuvassa taustalla kukkii rehumailanen. Kasvuston niitosta on kukkimisvaiheessa 8 viikkoa.

Nurmiryhmäläisten testijoukko suosittelee sikuria nopeaan niittorytmiin erityisesti kuivuudenvaivaamille ja pintarakenteeltaan haasteellisille kasvupaikoille säilörehunurmiin. Parhaimmillaan se kuitenkin on tiheällä kierrolla laidunnettavalla laitumella. Kylvösuositus on lypsylehmille muutama kilo/ha tai lihanaudoille hivenpitoisena yrttinä jopa 6 kg/ha osana monipuolista nurmiseosta.

Kiitos testisiemenistä Tilasiemenelle ja Naturcomille ja viljelyrohkeudesta nurmiryhmäläisille!

Kirjoittaja:

Anu Ellä

Nurmituotannon huippuasiantuntija

ProAgria Länsi-Suomi

Kuvat: Anu Ellä ja lännen nurmiryhmäläiset