Siemenseos käyttötarkoituksen mukaan

Tänä keväänä kovassa kysynnässä ovat olleet siemenmarkkinoilla uuden ekojärjestelmätuen ja ympäristökorvauksen kasvit sekä niiden seokset. 

Viljelykierron monipuolistaminen 

Monipuolinen viljelykierto parantaa sadon määrää ja laatua sekä lisää satovarmuutta. Lisäksi se vähentää ravinnehuuhtoumia ja kasvintuhoojien riskiä sekä kohentaa maan kasvukuntoa. Viljelykiertoon kannattaa panostaa ja uuden ohjelmakauden viljelykiertovaatimus on hyvä ottaa huomioon viljelysuunnitelmia tehdessä. Viherlannoitusnurmi on hyvä vaihtoehto viljelykierron monipuolistamiseen. Päätavoitteena on lannoitushyöty, kun typpi saadaan seuraavalle vuodelle kasvien käyttöön. Viherlannoitusnurmella voidaan myös parantaa maan rakennetta. Viherlannoitusnurmea perustettaessa on hyvä huomioida, että siemenseoksessa tulee olla vähintään neljää eri lajia ja 20 % siemenseoksen painosta on oltava typensitojakasveja. 

Saneerauskasvit toimivat viljelykierrossa maan rakennetta parantavina kasveina sekä vähentävät ankeroisten määrää maassa. Maanparannuskasveilla saadaan myös parannettua maan rakennetta. Kasveja valittaessa kannattaa tarkistaa, että ne tarvittaessa käyvät ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasviksi. 

Kerääjäkasvin voi kylvää aluskasviksi tuotantokasville ja antaa kasvaa sadonkorjuunkin jälkeen tai sen voi kylvää heti tuotantokasvin sadonkorjuun jälkeen, kuitenkin viimeistään 15.8. Kerääjäkasvit muun muassa parantavat maan kasvukuntoa, hillitsevät eroosiota, torjuvat rikkakasveja, lisäävät kasvipeitteisyyttä ja sitovat typpeä. Kerääjäkasvin suhteen on tärkeää muistaa, että viljelykiertovaatimus koskee tänä vuonna tiloja, jotka valitsevat ympäristösopimuksen kerääjäkasvitoimenpiteen. Monimuotoisuuspellot (riista-, maisema- ja pölyttäjäpellot) tuovat vaihtelua viljelykiertoon ja ne ovat hyvä vaihtoehto esimerkiksi vaikeasti viljeltäville lohkoille. Lisäksi niistä hyötyvät pölyttäjähyönteiset, jotka taas hyödyttävät myös viljelykasveja.

Nurmet

Kotieläintilalla on hyvä ottaa huomioon nurmen käyttötarkoitus ja valita sen mukaan seoskomponentit. Lypsykarjatilalla kannattaa esimerkiksi panostaa laatuun ja satoon, lihakarjatilalla nurmen kestävyyteen ja satoisuuteen. Laidunnukseen, säilörehunurmeksi ja kuivaheinänurmeksi on olemassa erilaisia siemenseoksia. Niiden suhteen kannattaa seosta valitessa miettiä myös maittavuutta. Nurmiseoksia valitessa on syytä huomioida myös peltojen kasvukunto, maalajit ja se, että onko seos yksi- vai monivuotinen. Timotei on seosten yleisin perusheinä, jonka lisäksi esimerkiksi nurminata ja ruokonata ovat tyypillisiä seoksissa. Näiden lisäksi seokseen voidaan lisätä käyttötarkoituksen mukaan eri kasveja, kuten niittynurmikkaa ja apilaa. On myös mahdollista räätälöidä tilan tarpeisiin sopiva oma siemenseos. Esimerkiksi sikuri ja rehumailanen ovat tuoreimpia tuttavuuksia vaihtoehtoina nurmiseoksiin. Sikuri on parhaimmillaan laidunseoksissa ja rehumailanen soveltuu sekä laitumille että säilörehuksi. 

Monipuolinen siemenseos lisää viljelyvarmuutta. Vaihtelevien viljelyolosuhteiden vuoksi on helpompaa päästä tyydyttävään satoon huonommissakin olosuhteissa, kun seoksessa on mukana erilaisilla vahvuuksilla olevia kasveja. 

Siemenseoksissa ei kannata säästää

Kylvökustannus siemenineen vastaa keskimäärin vain 3 % nurmen elinkaarikustannuksista. Nurmiseokseen kannattaakin panostaa ja valita laadukkaat lajikkeet, koska lajikkeilla on olennainen vaikutus siihen, millaista satoa nurmesta saadaan. Hyvin valittu seos tuottaa hyvin koko nurmen iän. Seosten valinnassa kannattaa hyödyntää ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijoiden apua.