Ruohon juurella - kirjaimellisesti

Name: Agency Leroy
Price range: $

12.5.2017 2 min lukuaika

Ruohonjuurella

Pitäisikö lannoitusta painottaa enemmän myös kolmannelle sadolle?

Pääsin tutustumaan nurmitutkimustyöskentelyyn Luonnonvarakeskuksella (Luke) Maaningalla toukokuun alussa Nurmet Rahaksi -hankkeen puitteissa. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on tutkimusryhmätyöskentely, jossa neuvonnan ja koulutuksen edustajat osallistuvat tutkimustyöhön, ja toisaalta tutkimuksen ja koulutuksen edustajat lähtevät mukaan tilakäynneille.

Päivän aikana käsittelimme Luken ja Yaran typpiporraskokeiden koeruuduilta otettuja kasvustonäytteitä. Koe on toteutettu kenttäkokeena sekä Lukella Ruukissa että Maaningalla. Kokeissa on mukana kolme kasvilajia puhdaskasvustoina; timoteit Nuutti ja Grindstad sekä nurminata Valtteri.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka uudet nurmikasvilajikkeet vastaavat korkeisiin typpilannoitustasoihin. Samalla selvitetään, kuinka eri typpilannoitustasot vaikuttavat timotein talvehtimiseen. Tätä varten kerättiin näytteitä syksyllä juuri ennen talventuloa sekä keväällä heti lumen sulamisen jälkeen.

Timotei poikkeaa esim. nurminadasta siinä, että timoteilla on tyvisipuli, johon se varastoi ravinteet talvea varten. Myös uudet sivuversot muodostuvat näistä tyvisipuleista. Koeruutunäytteistä jaoteltiin timotein versot eläviin ja kuolleisiin.

Versot lioteltiin maapaakuista eläviin ja kuolleisiin veden avulla.

Versomäärät laskettiin, punnittiin niiden painot ja tyvisipulit säilöttiin jatkokäsittelyä varten nestemäiseen typpeen. Näytteistä analysoidaan sokerit ja typpipitoisuus. Syksyllä otetuista näytteistä analysoidaan myös varastoproteiinit. Näin pystytään arvioimaan talvenaikana kulutettuja sokerivarastoja ja toisaalta vararavinnon määrä ennen talventuloa. Kyseisten koeruutujen typpilannoitustasot vaihtelivat 150–450 kg/ha välillä. Suurin kolmannelle sadolle levitetty liukoisen typen määrä oli 90 kg/ha. Satomääritysten perusteella nurmi oli käyttänyt lannoitteessa annetun liukoisen typen erittäin hyvin kolmannen sadon muodostukseen.

Versojen puhdistus jatkokäsittelyä varten on tarkkaa puuhaa.

Toukokuun kolmantena päivänä timotein kasvu oli koeruuduilla vasta käynnistymässä. Typpilannoituksen vaikutuksesta elävien versojen määrään oli kuitenkin nähtävillä melko selvästi eroja. Silmämääräisesti arvioituna näytti, että korkean typpilannoitustason koeruuduilla kasvu oli jo selvästi pidemmällä kuin alemman typpilannoitustason koeruuduilla. Tässäpä riittääkin pohdittavaa käytännön toteutuksen kannalta; pitäisikö lannoitusta painottaa enemmän myös kolmannelle sadolle? Nykyisin yleinen käytäntö on, että ostolannoitteessa annettava typpimäärä on noin 30–40 kg/ha. Toisaalta, jos esimerkiksi karjanlantaa on levitetty ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, antaa se lannoitusvaikutusta vielä kolmannellekin sadolle. Eloperäisillä mailla maaperästä vapautuva typpi yhdistettynä suotuisiin sääoloihin, voi jo itsessään kasvattaa nurmea syksyllä- talvehtimisen kannalta jopa liikaakin. Maalajilla ja pellon peruskunnolla on siis iso merkitys myös tässä asiassa.

Anu Rossi

Nurmiasiantuntija

ProAgria Pohjois-Savo