Pellon alla - asiaa veden vaikutuksesta satoon, lierojen roolista ja rengaspaineista

Pellon alla -webinaari käsitteli maan kasvukunnon ajankohtaisia teemoja, vesitaloutta, lierojen merkitystä ja rengaspaineita.  Webinaarissa asiatuntijoina toimivat viljelijä/tutkija Tuomas Mattila, Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta ja Jari Huikuri ProAgria Itä-Suomesta. 

Vesi satokasvien käyttöön

Tuomas Mattila keskusteli satotason mittaamisesta ja veden vaikutuksesta satoon. 

Satotason mittaamiseen voi käyttää monta eri vaihtoehtoa. 

• Esimerkiksi kuinka monta viljakärryä saadaan pellolta. Toisin sanoen ei mietitä hehtolitrapainoa tai satotasoa. 
• Toinen vaihtoehto on käyttää satokartoitinta. Asentaminen on oma työnsä, mutta tulokset näkyvät heti.

Tuomas puhui myös vesitermeistä esimerkiksi kenttäkapasiteetti, hyötyvesikapasiteetti ja lakastumisraja. Nyrkkisääntönä, kun 50 % hyötyvesikapasiteetista on käytetty alkaa kuivuusstressi. Kasvi alkaa säännöstelemään vedenkäyttöä. vesi ei ole enää vapaasti saatavilla. 

Sademäärään ei voida vaikuttaa, mutta hyötysadannan määrään voidaan vaikuttaa. Tuomasta mietityttää, miksi kasvit ottavat vettä yöllä. 

Mitä lierot tekevät ja miksi ne ovat tärkeitä

Jari Haimi toimii Jyväskylän yliopistossa tutkijana, sekä opettajana, erikoisalana hänellä on maaperän eläimet. 

Haimi kertoi maaperästä yleisesti sekä lierojen elinympäristöstä, pelto- ja puutarhamaasta. Suomessa on 17 lierolajia. Lierot jaetaan kolmeen selkeään ryhmään; pintakarikkeen lajit, pintamaan lajit ja syvälle kaivautuvat lajit. Pintakarikkeen lajeihin kuuluu onkiliero, metsäliero, ruskoliero ja punaliero. Pintamaan lajeihin kuuluu peltoliero, multaliero, harmaaliero ja viherliero. Kasteliero on merkityksellisin syvälle kaivautuva laji. 

Lierojen vaikutus on viljoille ja nurmille positiivinen, palkokasveille ei niin hyödyllinen. Madon uloste on oiva maanparannusaine. Lierojen uloste parantaa liukoista typpeä, liukoista fosforia, nostaa maan pH-tasoja, sekä maan vedenpitävyyttä. Tiivistetysti lierot siis parantavat maan rakennetta (sekoittaminen, mururakenne ja huokoisuus). Tämä parantaa ravinnetaloutta, vesioloja, mikrobien aktiivisuutta ja kasvien kasvua. 

Lierojen negatiiviset vaikutukset ovat kasvihuonekaasujen lisääntyminen ja maanrakenteen muuttuminen. Lieroja tukevia toimia ovat pellon parannustoimenpiteet; esimerkiksi kalkitus ja hyvä kuivatus.  Suorakylvö ja kevytmuokkaus lisäävät lierojen määrää.

Oikeat rengaspaineet tiivistymien ehkäisyssä

ProAgrian asiantuntija Jari Huikuri esitti oikeat rengaspaineet tiivistymisen ehkäisyssä. Pellon tiivistymiä voi huomata, jos pelto kuivuu hitaasti ja epätasaisesti. Kasvien kasvu on heikkoa ja satotaso on alhainen. Kasvien juuret ovat pieniä ja matalalla, siksi veden ja ravinteiden saanti on heikkoa. 

Pelto on helppo tiivistää, mutta tiivistymän korjaus vaikeaa ja hidasta. Peltomaata voi tiivistää esimerkiksi vääränlaisella rengasvalinnalla. Mitä kosteampi maa, sitä helpommin maa tiivistyy. Tiivistymisen hallinnassa tärkeintä olisi pienentää rengaskuorman maahan aiheutuvaa painetta. Tiivistymisen hallintaan auttaa, kun traktorissa on leveämmät renkaat ja pienet rengaspaineet. 

Paripyörät ovat myös hyvä vaihtoehto, jos leveitä renkaita ei voi hankkia. Rengaspaineet säädetään renkaan sallimaan minimiin. Tämä on tärkeää savimailla ja erikoiskasvien viljelyssä. 

Renkaan valinnassa täytyy miettiä monta asiaa. Minkä kokoiset renkaat, mihin kuormitukseen eli mikä työtehtävä renkailla on. Pelto vai maantie. 

Renkaita suurentaessa pitää muistaa huomioida riittävä tila renkaan halkaisija ja leveys. Traktorin etu- ja takarenkaan vierintämatkojen suhde. (Eturengas vetää 1–4 % nopeammin kuin takarengas). Vanteen ja renkaan yhteensopivuus. Renkaan kantavuus täyttöpaineilla ja ajonopeuksilla, sekä kuormitettu säde LSR (Loaded static radius). 

Renkaiden täyttöpainetta voi säätää peltoajoon sopiviksi, kun tietää kuorman voi rengastaulukosta katsoa oikean täyttöpaine määrän. Peltoajon ja maantieajon välille täytyy tehdä kompromissi.

Webinaari on osa Satotason nosto Länsi-Suomessa -hanketta ja sen tallenne on katsottavissa ProAgrian YouTube -sivuilla: